Lankhmarin varkaat
Alkuteos ilmestynyt 1970. Suomentanut Mervi Hämäläinen. Kansi: Jani Nummela. Nidottu.
Sisältää johdannon ja seuraavat novellit:
- Lumentulon naiset (The Snow Women, 1970)
- Pahuuden malja (The Unholy Grail, 1962) – Hugo-palkintoehdokas 1963
- Kohtalokkaita kohtaamisia Lankhmarissa (Ill Met in Lankhmar, 1970) – Hugo-palkinto 1971, Nebula-palkinto 1970
Seikkailut Lankhmarissa alkavat!
Fafhrd on kookas pohjoisen barbaari, notkea varreltaan ja vahva miekkakädeltään. Harmaa Hiirestäjä on pieni ja ketterä varas sekä entinen velhon oppipoika. Yhdessä he muodostavat toisiaan täydentävän parivaljakon, jonka teot Lankhmarin suurkaupungin hämärillä kujilla nostavat heidät legendojen joukkoon.
Lankhmarin varkaat on ensimmäinen osa Fafhrdin ja Harmaan Hiirestäjän kokevat seikkailuista. Kolme tarinaa kertoo, kuinka sekä Fafhrd että Hiirestäjä jättävät vanhat elämänsä taakseen ja kohtaavat viimein Lankhmarissa. Heitä uhkaavat niin armottomat noidat, rappeutuneet aateliset kuin pelätyt varkaatkin, mutta mikäpä muu kuin vaarojen voittaminen tekisi heistä sankareita?
Useasti palkittu amerikkalainen Fritz Leiber (1910–1992) on monipuolinen kirjailija, jonka fantasiatarinoita yhdistävät eläväinen kieli, yllättävät juonenkäänteet ja humoristinen perussävy. Parivaljakon seikkailut muodostavat yhtenäisen tarinakokonaisuuden, mutta toimivat myös itsenäisinä novelleina. Jokainen kertomus on omanlaisensa, ja Leiber on vaikuttanut moneen myöhempään fantasiakirjailijaan. Monet pitävätkin Fritz Leiberiä parhaimpana ja omaperäisimpänä miekka ja magia -kirjailijana.
Kirja-arvosteluja:
”Suosittelen Lankhmarin varkaita lämpimästi niin aloituksena merkittävään fantasiasarjaan kuin uuden kustantajan lupaavana pelinavauksenakin.” – Juhani Hinkkanen, Portti
”Leiberin kirja oli perusteellinen nostalgiatrippi huolella luotuun fantasiamaailmaan, jossa ei säästellä puku- ja maisemakuvauksissa.” – Salla Brunou, Etelä-Saimaa
”Toivon mukaan Vaskikirjojen teokset löytävät hetimiten yleisön, joka osaa arvostaa klassista, hyvin kirjoitettua fantasiaa. Fritz Leiberin tarinoita lukiessa sitä tietää aina olevansa taitavan ja sanavalmiin kertojan seurassa.” – Jukka Halme, Tähtivaeltaja
”Leiberin tarinoita ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua erityisen älyllisiksi, mutta pimeisiin talvi-iltoihin ne sopivat viihteeksi kuin miekka kouraan.” – Vesa Sisättö, Vihreä Lanka 21.12.2007
”Korkeakirjallisuuden ystäville näistä tarinoista tuskin on, mutta omassa lajissaan ne toimivat hyvin.” – Erkki Widenius, Lapin kansa 24.2.2008
”Leiber ei yllä miekka ja magia -kuningas Robert E. Howardin tasolle, mutta peittoaa nykyiset perässähiihtäjänsä mennen tullen. Hyvää viihdettä, toivottavasti jatkoa tulee.” – Janne Kemppi, Spin 3/2007
”Kiitos Vaskikirjoille, että kaupunkifantasia tunkeutuu viimein tänne kylmään pohjolaankin. Lankhmar-sarja on hyvä tapa aloittaa tutustuminen Miekkaan ja Magiaan. Tästä se vain paranee.” – Mika-Petri Lauronen, Legolas 2/2007
Fritz Leiber
Fritz Leiber (Yhdysvallat, 1910–1992) syntyi näyttelijäperheeseen, ja suunnitteli alun perin uraa teatterissa. Hän näytteli nuoruudessaan useita Shakespeare-rooleja isänsä teatteriseurueessa. Shakespeare olikin hänen varhaisimpia kirjallisia vaikutteitaan. Toinen vaikuttaja oli H. P. Lovecraft, jonka kanssa Leiber oli kirjeenvaihdossa tämän viimeisinä elinvuosina. Leiberin ensimmäiset julkaistut novellit olivat fantasia- ja kauhukertomuksia vuosina 1939–43.
Leiberin teoksista kuuluisin on Lankhmar-sarja, joka koostuu kahden erilaisen ystävän yhteisistä seikkailuista. Fafhrd on kookas pohjoisen barbaarisoturi, Harmaa Hiirestäjä on pieni ja ketterä varas sekä entinen velhon oppipoika. Yhdessä he muodostavat toisiaan täydentävän taisteluparin, joiden teot Lankhmarin kaupungin hämärillä kujilla nostavat heidät tarunomaisiksi hahmoiksi. Fafhrdin ja Hiirestäjän seikkailut muodostavat yhtenäisen sarjan, mutta tarinat toimivat myös itsenäisinä novelleina. Leiber toi fantasiakirjallisuuteen kaupungin tarinoiden tapahtumapaikaksi.
Lankhmar
Lankhmar-sarjaan kuuluu kaikkiaan seitsemän osaa. Vain ensimmäinen kirja suomennettiin.
Sarja sisältää 1 pääteosta ja yhteensä teoksia 1 kpl.
Kirja-arvioita
Luin Fafhrdin ja Harmaan Hiirestäjän ensimmäiset seikkailut suurin piirtein silloin, kun kokoelma saatiin suomeksi. Olin siinä toivossa, että jatkoa olisi luvassa suomeksi, mutta valitettavasti niin ei käynyt. Nyt otin uudelleen luvun tarkoituksena jatkaa siitä seikkailujen lukemista alkukielellä ainakin seuraavan kirjan verran.
Kokoelma tarinat ovat kronologisessa järjestyksessä, mutta eivät kirjoitusjärjestyksessä. Ensimmäinen Fafhrd and Grey Mouser tarina kirjoitettiin 30-luvulla ja koko joukko sen lisäksi ennen tämän kokoelman tarinoita. Kronologisuuden vuoksi tarinoilla on selvä jatkumo ja kokoelman voi mieltää yhdeksi paketiksi. Vaikka kyseessä on sarjan aloitus, kirjan lukeminen ei vaadi seuraavien osien lukemista.
Fritz Leiber kirjoittaa seikkailutarinoitaan monimutkaisen koristeellisella kielellä, joka tekee lukemisen paikoin hitaaksi mutta tekee teksteistä omalla tavallaan mielenkiintoisia. Tässä suhteessa heikoin on teoksen keskimmäinen tarina, joka kirjan kokonaisuudessa lähinnä kertoo Harmaan Hiirestäjän vaiheittein alun ja valaisee, miksi hän suhtautuu Ivrianiin niin kuin tekee. Päätöstarinassa esitellään itse Lankhmarin kaupunki, joka on kiehtova luomus kaikessa epäterveellisyydessään. Naishahmojaan Leiberin sanotaan usein kuvaavan manipuloijoksi, ja tämä piirre saattaa olla ärsyttävä. Teos ei sisällä syvällistä kaunokirjallisuutta mutta hyvää tarinankerrontaa, mieleenpainuvia henkilöhahmoja, huumoria ja jännitystä. Kansi muistuttaa kyseessä olevan Lankhmar-tarinoiden ensimmäinen osa ja päähenkilöiden tarina jää kesken. Vahinko, jos suomentaminen jää tähän osaan. Ulkoasu voisi olla vetävämpikin.
Olen miekka ja magia -kirjallisuuden ystävä, joten Lankhmarin varkaat teki vaikutuksen. Leiber kirjoittaa tyylilajia todella hyvin. Kokoelmassa minua häiritsi se, että "päätarina" Kohtalokkaita kohtaamisia Lankhmarissa on ennestään tuttu suomeksi antologiasta Velhojen valtakunta. Tämän lukemisesta oli kyllä niin pitkä aika, että kertomus toimi hyvin toisellakin kertaa. Käännöksestä ei minulla ole mitään valittamista, oikoluvun läpäisseitä pikkuvirheitä löytyy kirjan loppupuolelta jonkin verran. Toivottavasti Lankhmar-sarjan suomentaminen jatkuu, kyseessä on sentään yksi fantasiakirjallisuuden klassikoista.
'Lankhmarin varkaat' oli varsin mielenkiintoinen luettava. Vaikka se ei olekaan mitenkään erityinen fantasiateos ja se noudatteleekin osittain vanhoja miekka&magia-tyylin kliseitä, siinä silti on jotakin mikä koukuttaa lukijan. Leiber onnistuu luomaan henkilöhahmoistaan varsin kokonaisia ja itsenäisiä olentoja jo pelkissä novelleissa, se osoittaa minusta Leiberin taitoja suuresti. Tietenkin päähenkilöt korostuvat eniten, joten Fafhrd ja Hiiri ovat kirjan ehjimmät ja täydellisimmät henkilöt. Heidän naisensa jäävät hieman sivummalle, mutta myös heistä luodaan lukijalle todella vahva kuva. Minusta kirjan kaksi alkunovellia olivat sen parhainta antia, vaikka ne keskittyvätkin kuvaamaan sitä miten molemmat sankarikaksikon jäsenet päätyvät sille tielle joka saattaa heidät yhteen Lankhmarissa. Sen sijaan viimeinen novelli joka keskittyy kertomaan Lankhmarin tapahtumista, traagisuudestaan huolimatta oli minusta kirjan heikoin ja vähiten nautittava. Mutta kaksi ensimmäistä novellia ovat kirjan parasta antia ja jo niiden takia se kannataa lukea. Kirja oli varsin hyvä, keskitasoista korkeampi muttei mitään huippua. Suosittelen suhteellisen kiintoisaa luettavaa etsiville. Arvosana: 7+.