Taivaalta pudonnut eläintarha
Taivaalta pudonnut eläintarha: Novelleja. Kansi: Susanna Raunio. Sidottu, kansipaperi.
Sisällys:
- Esipuhe
- Kummitustalo, Rakettitehtaankatu 1 (Portti 4/1996) – Portti-kilpailun voitto 1996
- On Murmaa kaatunut! (Portti 1/1996)
- Missä junat kääntyvät (Portti 4/1997) – Portti-kilpailun voitto 1997, Atorox-palkinto 1998, World Fantasy -palkintoehdokas 2015
- Morfeuksen kolikot (Tähtivaeltaja 3/2001)
- Armandin ratsu
- Laurelia etsimässä (Portti 1/1996) – Portti-kilpailun voitto 1995
- Katakombeista (Tähtivaeltaja 2/2004)
- Viimeinen luku [sf]
- Alla pinnan Toiseus piilee (Tähtivaeltaja 4/1998) [sf] – Atorox-palkinto 2000
- Olisimmepa mekin täällä (Missä junat kääntyvät, 2000) [sf] – Atorox-ehdokas 2001
- Oi niitä aikoja: elämäni kirjastonhoitajattaren kanssa (Portti 4/1999) [sf] – Portti-kilpailun voitto 1999, Atorox-palkinto 2000
- Taivaalta pudonnut eläintarha (Kosmoskynä 2/1999) – Atorox-ehdokas 2001
Oswald Morrow näkee unia, joissa hän elää yhdessä itseään vanhemman kirjastonhoitajattaren kanssa. Eräänä päivänä hän kertoo tälle kaiken ja saa vastauksen, joka muuttaa hänen elämänsä – ja sitten koko maailman. Emma Satakieli löytää poikansa Ferroequinologistisen päiväkirjan, joka puolestaan johdattaa hänet paikkaan, missä junat ”karkaavat aikataulusta ja ryömivät pois kiskoilta”. Kaikki tietävät, että delfiinit tappoivat kapteeni Erasmuksen perheen. Siitä saakka televisiosta tuttu kapteeni on taistellut merillä suurta vihollista vastaan. Kostajakapteenin legenda tosin pitää vielä viimeistellä hävittämällä arkaluonteinen totuus sen takana.
Taivaalta pudonnut eläintarha on kokoelma Pasi Ilmari Jääskeläisen palkittuja novelleja. Tarinat sekoittavat ihmeellisiä ihmiskohtaloita, arkisia tilanteita ja sitä salaista ainetta, josta unet on kehrätty. Pudonneesta lentokoneesta ryntää Jäniksenselän metsiin kokonainen eläintarha ja junat nousevat raiteiltaan. Novellien maaginen maailma kuljettaa todellisuuteen, joka on yhtä aikaa tuttu ja outo.
Kokoelman novelleja on aiemmin julkaistu teoksessa Missä junat kääntyvät. Mukana on myös aiemmin julkaisemattomia novelleja, ja kaikki tekstit on toimitettu uudestaan tätä teosta varten.
Pasi Ilmari Jääskeläinen on jyväskyläläinen opettaja. Hän on voittanut novelleillaan lukuisia palkintoja, muun muassa lukijoiden jakaman Atorox-palkinnon kolmasti. Jääskeläisen tuotantoa on käännetty englanniksi, saksaksi ja viroksi.
Kirjasta sanottua:
”Jääskeläinen kirjoittaa vieraudesta läheltä maan pintaa ja osaa viedä lukijansa kummallisiinkiin paikkoihin. Hän yllättää, aidosti, muuttaen todellisuutta kylmän kouriintuntuvasti tai viehkon vaatimattomasti.” – Jussi Ahlroth, Helsingin Sanomat
”Jääskeläinen on myös herkän proosan mestari.” – Jari Lybeck, Turun Sanomat
”Arkisista tapauksista ajaudutaan hauskasti tai traagisesti toden tuolle puolen.” – Päivi Mäkirinta, Kotivinkki
”Ei ole ollut monta niin sanottua mielikuvitusproosan taitajaa, jotka kykenevät näin intensiiviseen kerrontaan kuin Pasi Ilmari Jääskeläinen.” – Hannu Waarala, Uutispäivä Demari
”Totutut rajat vääntyvät ja lakkaavat olemasta, kun kirjailija testaa mielikuvituksen rajoja.” – Heini Sivonen, Ilta-Sanomat
”Pasi Ilmari Jääskeläisen novellit muistuttavat, että hänen kirjailijaäänensä on alusta saakka ollut varsin omanlaistaan ja toisaalta hänellä on kykyjä kirjoittaa rankoista, synkistäkin aiheista. Tuotannon jatkumista odottaa unettomana.” – Tiina Raevaara, Tähtivaeltaja
Pasi Ilmari Jääskeläinen
Pasi Ilmari Jääskeläinen (s. 1966) on jyväskyläläinen äidinkielen opettaja. Jääskeläisen romaaneissa realismiin liittyy aineksia fantasiasta ja unista.
Pasi Jääskeläinen nousi esiin Portin ja Tähtivaeltajan sivuilla 1990-luvulla. Parhaalle kotimaiselle tieteis- tai fantasianovellille annettavan Atorox-palkinnon Jääskeläinen sai kolme kertaa, vuosina 1998, 1999 ja 2000. Portin novellikilpailun Jääskeläinen voitti neljä kertaa, vuosina 1995, 1996, 1997 ja 1999. Novellikokoelma Missä junat kääntyvät (2000) voitti Tähtivaeltaja-palkinnon vuoden parhaana suomeksi julkaistuna tieteiskirjana. Taivaalta pudonnut eläintarha (2008) on novellikokoelman uusi versio.
Muita teoksia kirjailijalta Pasi Ilmari Jääskeläinen
Kirja-arvioita
Päätit sitten avata tämän kirjan. Luotimmekin siihen, että tekisit ennemmin tai myöhemmin niin. Työnnä kirja takkisi alle, etsi rauhallinen paikka, varmista ettei kukaan näe. Ja sitten lue. (s. 7) Yllä oleva lainaus on kokoelman ensimmäisesta novellista, nimeltään "Esipuhe", joka on kirjoitettu tätä kokoelmaa varten ja avaa niin kirjailijan kuin hänen käyttämänsä reaalifantasia-käsitteen taustoja. Novellikokoelmille tyypilliseen tapaan osa novelleista on toisia parempia, lukijastakin riippuen. Suosikkinovellikseni nousi kokoelman ensimmäinen varsinainen novelli "Kummitustalo, Rakettitehtaankatu 1", joka vei myös Portti-kilpailun voiton vuonna 1996. Muita suosikkejani ovat "On Murmaa kaatunut!" ja "Alla pinnan Toiseus piilee". Toiseus piileskelee mekaanisten puitten ja myyttien joukossa. Se on pelottava, erilainen ja löytyy jokaisen lukijan silmästä. Runonkaltainen novelli vieraannuttaa lukijansa kertoakseen tälle jotakin itsestänsä - omista asenteista ja uhkakuvista. Se on koneiden ja humanismin liiton synnyttäma oxymoron. Novelli edustaa hyvin koko kokoelmaa, surullisena ulkopuolisuutena ja melankolisena esityksenä.
Pasi Ilmari Jääskeläinen sekoittaa huumoria, horroria ja helliä tunteita hyvässä suhteessa. Tuskin mistään hänen novellistaan puuttuu mitään ja eteneminen on alati sulavaa. Kovin koukuttavaa lukemista tämä kokoelma ei kuitenkaan, kumma kyllä ollut, luultavasti siksi, että jokainen novelli vaati astumista uuteen outoon maailmaan, jonka toimintaperiaatteet oli pääteltävä varsin nopeista sivulauseista. Vaikka kerrontatapa siis onkin näennäisen kepeää, lukeminen on haastavaa: jokainen lause on ladattu merkityksillä ja mielikuvat rakentuvat hitaasti. Hankalatikin novellit kuitenkin palkitsevat tunnelmillaan ja loppukäänteillään. Eli jos lisää tarjottaisiin, lukisin kyllä. Mielinovelleikseni nousivat ”Kummitustalo, Rakettitehtaankatu 1”, ”Missä junat kääntyvät” ja ”Olisimmepa mekin täällä”. Kunniamaininnan ansaitsee myös hulvaton ja vaikuttava esipuhe: Jääskeläisen ”reaalifantasia” on oiva iskusana uudelle kotimaiselle spefille!