Harmaan jumalan hetki

★ 7.66 / 20

Robert E. Howardin novellista The grey god passes suomentanut, sarjakuvaksi sovittanut & kuvittanut Petri Hiltunen. Nidottu.

Harmaan jumalan hetki on Robert E. Howardin novelliin pohjautuva, historiallisen Glontarfin taistelun ympärille kietoutuva sankarifantasia, joka toimii myös purevana muistutuksena sodan mielettömyydestä. Glontarfin kentällä otti vuonna 1014 yhteen kaksi suurta valtakuntaa, keltit ja viikingit, ja veri virtasi valtoimenaan.

Harmaan jumalan hetki on häpeämättömän oopperamainen ja kerronnaltaan lähellä klassisia näytelmiä, mutta se viiltää myös ilkeästi todellisuudellaan. Albumin sivuilla herää henkiin kelttien ja viikinkien rikas tarumaailma.

Kotimaisen sarjakuvan huippuihin kuuluva Petri Hiltunen (s. 1967) on helsinkiläinen graafikko ja sarjakuvataiteilija, jolla on takanaan neljä sarjakuva-albumia ja viisi näyttelyä. Hän kertoo albuminsa lähtökohdista näin: ”Ihastuin nykyohjaajien moderneihin Shakespeare-filmatisointeihin. Halusin tehdä jotakin samankaltaista, historiallisen draaman, jolla on sanottavaa myös nykyihmiselle.”

Adlibris: tarkista saatavuus

Kirjan tilaus

Arvosana kirjalle

☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆

Omassa pääkirjahyllyssäni

Aiheeseen liittyviä keskusteluja

Kirjailija: Robert E. Howard

Robert E. Howard

Jussi | Lukusali | 21 viestiä | 06.01.2019

Viimeisin Fiktiivi | 06.12.2022

Aloita uusi keskustelu (Ei rekisteröitymistä - Vieraat tervetulleita)

Onko sinulla kysymyksiä kirjasta tai haluatko jakaa mielipiteesi? Liity keskusteluun!

Muokannut 30.01.2009

Luokitus: Fantasia, Sarjakuva, Historia

Julkaistu: 1994 (WSOY)

Robert E. Howard

Robert Ervin Howard (Yhdysvallat, 1906–1936) tunnetaan Conanin ja monen muun fantasiahahmon luojana. Howard oli erittäin tuottelias kirjailija, vaikka romaaneja hän ei kirjoittanut kuin kaksi. Howardin pääalana olivat lyhyet kertomukset, joita hän sai julkaistuksi eri viihdelehdissä. Niistä kuuluisimpia on Weird Tales, jossa julkaistiin yli 60 Howardin kirjoittamaa tarinaa. Myöhemmin Howardin tarinoita on myyty kirjamuodossa yli 10 miljoonaa kappaletta.

Howard syntyi texasilaisen lääkäriperheen ainoaksi lapseksi. Howard oli jo lapsena erittäin kiinnostunut historiasta ja suuri kirjallisuuden ystävä. Ehdoton suosikkikirjailija oli Jack London. Howard kävi usein elokuvissa, joissa hänen suosikkejaan olivat sellaiset mykkäelokuvien seikkailuklassikot kuin Bagdadin varas, Notre Damen kellonsoittaja ja Robin Hood. Koulun kiusaajia vastaan hän puolustautui alkamalla harrastaa painonnostoa ja nyrkkeilyä. Howard inhosi tiukkoja sääntöjä ja rutiinia, mikä teki koulunkäynnin vastenmieliseksi.

Lue lisää ...

Jo 15-vuotiaana Howard päätti ansaita elantonsa kirjoittamalla ja alkoi lähettää yritelmiään lehtiin. Ensimmäisen novellinsa hän sai julkaistua vuonna 1925. Howard valmistui vuonna 1928 kirjanpitäjäksi ja ehti toimia muun muassa toimittajana, sihteerinä ja pikakirjoittajana ennen ryhtymistään täysipäiväiseksi kirjailijaksi. Fantasian ohella Howard kirjoitti muun muassa kauhua ja historiallisia seikkailuja. Vuonna 1932 hän esitteli maineikkaimman henkilöhahmonsa, Kimmerian Conanin. Howard tutustui Weird Tales -lehden kautta useisiin kirjailijoihin, joiden kanssa hän oli tiiviissä kirjeenvaihdossa. Näitä olivat erityisesti Clark Ashton Smith ja H. P. Lovecraft.

Howardin terveys ei ollut kovinkaan hyvä ja hän kärsi mahdollisesti masennuksesta. Hän pohti itsemurhaa ja antoi ohjeita mitä hänen kirjalliselle jäämistölleen tulisi tehdä. R. E. Howard ampui itsensä kesällä 1936 hänen tuberkuloosia sairastavan äitinsä jouduttua koomaan.

Howard ylpeili kirjoitusnopeudellaan, mutta se näkyi hänen tuotannossaan juonien toisteisuutena. Parhaimmillaan Howardilla oli huikea mielikuvitus ja taito vauhdikkaan seikkailun kuvaamiseen. Sotaretkien kuvauksissa Howardin historiantuntemus pääsee oikeuksiinsa. Vaikka Howard kirjoitti väkivaltafantasiaa, hänen ihmiskuvaustaan voi sanoa raadollisuudessaan realistiseksi. Hän ei jakanut hahmojaan hyviin ja pahoihin. Päähenkilöt ovat kunniallisia jos se sopii heidän etuihinsa. Muille saa valehdella mutta ei omille heimolaisilleen. Maailma on paha, mutta ystävyys korkein arvo.

Conan-tarinoiden aikajärjestys

Dale Rippken mukaan:

Hyborialainen aika (kuvaus Conanin maailmasta, 1936–1938)
Kimmeria (runo, 1932)
Jääjättiläisen tytär (1933)
Jumala maljassa (1932)
Elefantin torni (1933)
Varkaita talossa (1934)
Varjoja kuutamolla (1934)
Musta kolossi (1933)
Mustan rannikon kuningatar (1934)
Pimeän kärsä (fragmentti)
Saalistava varjo (1933)
Noita on syntyvä (1934)
Rautapaholainen (1934)
Mustan ympyrän kansa (1934)
Zamboulan varjot (1935)
Tombalkun rummut (fragmentti)
Kadonneiden naisten laakso (1967)
Paholaisen lampi (1933)
Mustan joen tuolla puolen (1935)
Musta muukalainen (1935, suom. teoksessa Mustan jumalan suudelma, 1993)
Punaiset naulat (1936)
Gwahlurin jalokivet (1935)
Feeniks-lintu miekassa (1932)
Tulipunainen linnoitus (1933)
Lohikäärmeen hetki (romaani, 1935–36)

Muut suomennetut novellit

”Bal-Sagothin jumalat” (1931). Teoksessa Pimeyden linnake, 1991.
”Musta kivi” (1931). Teoksessa Musta kivi, 1995.
”Intiaanihauta” (1932). Teoksessa Outoja tarinoita 5, 1993.
”Madon laakso” (1934). Portti 1/1990.
”Verenpunainen niitty” (1934). Portti 4/1993.
”Musta Canaan” (1936). Teoksessa Outoja tarinoita 4, 1992.
”Kuoleman musta hurtta” (1936). Teoksessa Weird Tales, 1992.
”Älä minulle hautaa kaiva” (1937). Teoksessa Kauhupokkari 1, 1991.
”Kyyhkyt helvetistä” (1938). Teoksessa Outoja tarinoita 1, 1990.

Lähteitä

Markku Sadelehto: Howard ja barbaari. Portti 1/1990.
Petri Hiltunen, Matti Tanska & Anssi Makkonen: Dark Valley: R. E. Howard -Marvin. Marvin 4/1992.
Ulkomaisia fantasiakirjailijoita. Toimittanut Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2003.