Luurankopuro
Luurankopuro: Ryanin päiväkirja. Alkuteos ilmestynyt 2009. Suomentanut Sami Rouhento. Päällys: Sami Saramäki. Sidottu.
Lue kirja – Katso videot – Selvitä mysteeri
Skeleton Creekin arvoitus vaatii ratkaisua. Ryan ja Sarah tutkivat
vanhaa ruoppaajaa, josta liikkuu hurjiakin huhuja. Ensimmäinen
tutkimusretki päättyi ikävästi. Ryan katkaisi jalkansa ja sai
kotiarestia. Sarah suuntaa nyt ruoppaajalle yksin – vanhempien ja
poliisin kielloista huolimatta.
Pian Sarah raportoi uusista havainnoistaan Ryanille. Sarahin kuvaamille
videoille tallentuu merkkejä jostakin todella pelottavasta. Salasanojen
avulla pääset itse katsomaan, mitä Skeleton Creekille kätkeytyy.
Uskallatko kohdata kauhun kasvoista kasvoihin?
Tämä kirja on Ryanin päiväkirja. Se vie sinut keskelle synkkää
mysteeriä. Tutki sitä itse. Mutta pidä varasi. Skeleton Creek on outo
paikka.
Sarahin kotisivu: www.sarahfincher.com
Lisätietoa: www.skeletoncreekisreal.com
Lukijat suosittelevat myös
Patrick Carman
Patrick Carman (s. 1966) on yhdysvaltalainen kirjailija, joka kirjoittaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
Luurankopuro
Sarjan suomentaminen jäi kesken.
Suomentamattomat kirjat:
3. The Crossbones (2010)
4. The Raven (2011)
5. The Phantom Room (2014)
Luurankopuro sisältää 2 kirjaa ja sarja on kokonaan valmis.
Kirja-arviot ja kommentit
En ehkä arvottaisi tätä neljällä tähdellä, jos en olisi yhdeksän-, kymmenvuotiaana lukenut tätä puoleentuhanteen kertaan ja pelännyt. Luurankopuro on allekirjoittaneelle henkilökohtaisesti merkittävä kirja, ensimmäinen, jota pelkäsin todella. (Goosebumpseja ei lasketa.) Aina nykyäänkin kun pelkään jotain, luen terapiaksi Carmania. Olen pelännyt tämän jo aikaisemmin. Tunnelma oli ihana, se sai rakastumaan. Enää en päässyt mukaan niin tiiviisti. Onneksi luin tämän lapsena. Teksti vei mukanaan kymmenvuotiaan, enää en ihastellut sen kummemmin. Hahmoista Sarah on hauska, joskaan videoiden versio ei tuntunut samalta. Ryanilla oli kirjassa enemmän asennetta, videoilla ei nyt muuta näkynyt kuin kipsi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun katsoin video. Pientä googlailua täytyi tosin suorittaa, kun salasanat oli rasittavasti suomennettu. En kritisoi näyttelijätyötä, vaikken sitä ihmeemmin arvostanut. Viimeinen video toi uuden käänteen juoneen, ja koin hetkellisen itkupotkuraivarin, kun en tästä ollut lapsena perillä. Kuitenkin, videot olivat hyvä ajatus ja antoivat hyviä taukopaikkoja levottomalle lukijalle. Eläköön rajaton internetyhteys. Rakas, rakas kirja, jonka olen lukenut ja tulen lukemaan vielä useampaan kertaan.