Hirviön uni

Alkuteos ilmestynyt 1998. Suomennos: Juhani Tolvanen. Nidottu.

”Muistan, että olin 10 päivän ikäinen... hirvittävä räjähdys, joka halkaisi yötaivaan ja satoi sairaalaan ei aiheutunut kranaatinheittimestä eikä tykistöstä eikä pommeista... Se oli elämäni ensimmäinen rajuilman ukkosenjyrähdys. Minut rauhoittanut taivaan raivo oli toisella tavalla vaikuttavampi kuin ihmisen tuli... Sillä minä olen kymmenen päivän ikäinen orpo, joka iloitsee siitä, että luonto on ihmistä vahvempi.

Samana päivänä eräs sairaanhoitaja asetti paketin suurelle valkoiselle vuoteelle Amirin ja minun väliin. Tämä hädin tuskin muutaman tunnin ikäinen paketti oli nimeltään Leyla Mirkovic... Ensimmäisen kerran me kaikki kolme olimme yhdessä. Päämme olivat painuneet yhteen ja kehomme muodostivat tähden. Kuuntelimme elämämme ääniä. Kymmenen päivän ikäisenä olen meistä vanhin, onnellinen orpo, joka rakastaa Leylaa, joka rakastaa Amiria ja joka rakastaa raivoavan taivaan ääniä.”