Pimeyden linnake
Kansialanimeke: Fantasia-antologia. Päällys: Jari Rasi. Nidottu.
Sisältää esipuheen (Markku Sadelehto) sekä novellit:
- Robert E. Howard: Bal-Sagothin jumalat (The Gods of Bal-Sagoth, 1931)
- Henry Kuttner: Pimeyden linnake (The Citadel of Darkness, 1939)
- David Drake: Lohikäärmeen hampaat (Dragon's Teeth, 1983)
- C . L. Moore: Jirel taikamaassa (Jirel Meets Magic, 1935)
- Jack Vance: Pyhiinvaeltajat (The Pilgrims, 1966)
- Michael Shea: Vainajien valtakunta (Come Then, Mortal – We Will Seek Her Soul, 1982)
Pimeyden linnake on Markku Sadelehdon toimittama fantasia-antologia, jossa pääpaino on miekka ja magia -tarinoissa. Mukana ovat alan ehdottomat klassikot Robert E. Howard, C. L. Moore ja Henry Kuttner, jotka edustavat perinteistä miekkapainotteista linjaa. Jack Vance ja Michael Shea ovat nykykirjailijoita, joiden aiheenkäsittely ei ole yhtä suoraviivaista kuin klassikkojen mutta silti yhtä jännittävää ja viihdyttävää.
Käyttäjät lukeneet myös
Markku Sadelehto
Kajaanilainen Markku Sadelehto (s. 1946) on koonnut ja toimittanut useita fantasia-, science fiction- ja kauhukokoelmia. Sadelehto kuului nuorena underground-lehti Hihapuukon toimituskuntaan ja oli perustamassa Kajaanin Elokuvakerho ry:tä vuonna 1972. Hän on avustanut Portti-tieteislehteä.
Kirja-arviot ja kommentit
Pimeyden linnake -kokoelma on luonteeltaan jatkoa Juhani Hinkkasen Jalavalle toimittamalle antologialle Velhojen valtakunta. Valitettavasti tämä myöhempi teos on edeltäjää heikompi. Ensimmäiset kaksi novellia muistuttavat tyyliltään liikaa toisiaan, mikä latistaa lukukokemusta. Näistä Howardin rutiinitarina on mukana kirjailijanimen vuoksi ja Kuttner on hänen selkeä jäljittelijänsä. Kummatkin ovat lajityyppinsä tyylipuhtaita edustajia ja toistavat liikaakin yksinkertaita peruskaavaa. Robert E. Howardin ”Bal-Sagothin jumalat” linkittyy päähenkilön Turlogh O'Brienin historian kautta Howardin Bran Mak Morn -tarinoihin. Conanin tasolle nämä tarinat eivät yllä, mutta ne voisi kyllä julkaista suomeksikin omana kokoelmanaan Howard-kompletisteja varten. Henry Kuttnerin ”Pimeyden linnake” on toinen hänen prinssi Raynor -tarinoistaan, jotka on jokin aika sitten uudelleenjulkaistu Elak of Atlantis -kokoelmassa. Kuttnerin novelli taitaa toimia yksinkertaisella pulp-tasolla varsin hyvinkin, vaikka nyt en enää muista siitä mitään. David Draken ”Lohikäärmeen hampaat” on historiallinen jännitys- ja juonittelunovelli, taustana roomalaiset ja barbaarit. C. L. Mooren ”Jirel taikamaassa” tuo kokoelmaan mielenkiintoa värikkäillä näyillään. Lukemisen arvoinen tarina, joka poikkeaa selkeästi edukseen pulp-massasta. Jack Vancen ”Pyhiinvaeltajat” on osa hänen suomentamatonta kirjaansa Cugel Nokkelan seikkailuista. Tarina on selkeästi antologian paras. Jack Vance ansaitsi lisää huomiota suomennoksia korkeakirjallisten ansioidensakin vuoksi. Michael Shean ”Vainajien valtakunnassa” ollaan manalassa ja novelli menee kauhun puolelle. Kertomus on kuitenkin liian pitkä ja kokoelman osana käy peräti ikävystyttäväksi. Alkukielellä kertomus on osa Nift Luisevasta kertovasta kirjasta Nift the Lean, joka on World Fantasy palkinnon voittajana varsin maineikaskin. Oma valintani tästä kokoelmasta johonkin uuteen edustavaan pulp-antologiaan olisi ”Jirel taikamaassa”. Vancen Cugel-tarinoiden kokonaisuus tulisi julkaista omana kirjanaan. Muita kokoelman kirjailijoita voisi julkaista enemmän jossakin viihteellistä pulp-kirjallisuutta julkaisevassa taskukirjasarjassa.