Kissojen kesken #1 / 6
Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Kissatyttö on mahtava kirja. Juoni on erilainen ja ihmiskissat mahtavia. Faythe on hyvä päähahmo ja muista hahmoista Jace oli paras. Muut hahmot, varsinkin Marc ovat todella ärsyttäviä, mikä on varmasti tarkoituskin.
Kirja on hyvin tapahtumarikas, eikä siinä ole tylsiä kohtia. Sitä vain halusi lukea ja lukea, eikä sitä voinut lopettaa ennen kuin oli ihan pakko. Mahtava sarjan avaus.
Jes, kivaa, että ihmiskissoistakin on oma sarjansa kaikenmaailman jo lähes kliseisten vampyyri- ja ihmissusi-kirjojen lisäksi! Kirjan lukemisesta on nyt jo hieman aikaa, mutta se kuitenkin olikin sen verran vaikuttava, että se on jäänyt mieleeni.
Kirja oli jännittävä, luin sen muutamassa päivässä, vaikka minulla olikin paljon kiireitä. En vain malttanut olla lukematta! :D Kirjan idea oli toimiva ja tarina eteni jouhevasti. Kielestä ja tapahtuma huomasi, että kirja oli tarkoitettu nuorille aikuisille eli se ei ollut "liian kevyttä".
Pidin siitä, että kirjan päähenkilö ei ollut vässykkä eikä naiivi, vaan omapäinen ja säpäkkä!
Odottelen kirjn kakkososaa saapuvaksi omaan paikalliskirjastooni, muut osat siellä jo onkin.
" Aluksi, kun sain kirjan käteeni, minulla oli hieman ennakkoluuloja, koska ihmiskissat eivät ole niin perinteinen aihe. Mutta kirjaa lukiessani ja sen luettuani muutin mieleni totaalisesti. Kirja oli ihana ja odotin innolla jatkoa. Myös Faythen luonne oli sellainen topakka ja oma-aloitteinen, joka teki kirjasta mielenkiintoisen lukukokemuksen.
Arvosana= 9
"Minulla oli tiettyjä epäluuloja sarjaa kohtaan, mutta päätin kuitenkin ostaa tämän pokkarin... enkä pettynyt ostokseen. Täysin erilainen "Harlequin"-sarja, jossa on pienen romantiikan lisäksi karmaisevia mysteerejä. Kissat päättävät lyödä viisaat päänsä yhteen ja selvittää oudot katoamiset. Plussaa päähenkilölle, Faythelle, joka on säpäkkä nainen. Hän pärjää omillaan ja päättää näyttää sen myös muille. Hahmot olivat ihania ja erilaisia kuin normi-pokkareissa. Pokkarissa oli hieno ripaus kaikkea mitä hyvältä lukukokemukselta vaaditaan. Lisäksi oli mielenkiintoista tutustua ihan erilaiseen maailmaan vampyyrien ja ihmissusien jälkeen - ihmiskissoihin. Suosittelen!"
Olen törmännyt Kissatyttö kirjaan useastikkin netissä, ja kaupoissa. Kun sain tietää, että kirjastosta sitä en löytäisi, oli pakko tietenkin kaivaa kudetta ja ostaa kirja omaan hyllyyn. Minulla on aina ollut epäluuloja sellaisia sarjoja kohtaan, missä muututaan eläimiksi. Poikeuksena tietenkin sudet, jotka ovat tuttuja ja suloisia, ja voisin nyt hölistä tuntikausia parista näyttelijästäkin, jotka ovat oikein ihania ja susimaisia, mutta eksyisin aiheesta. Kissaksi muuttuminen oli uusi juttu, ja päätin kokeilla.
Pidin kirjan nopeatempoisuudesta. Koko ajan tapahtui jotain, mutta tapahtumat eivät vyöryneet liian nopeasti. Faythe oli itsenäinen ja itseppäinen nainen, joten luonnollisesti pidin hänestä. Prinsessat ovat jo niin last season, itsenäiset naiset ovat tätä päivää.
Muutkin henkilöhahmot iskivät minuun totaalisesti. Varsinkin Faythen veljet.
Marc jäi hieman etäiseksi minulle. Kävi monesti niin, että olin keskittynyt lukemaan Ethan veljen ajatuksia, kun tajusin, että: "Oho, en huomannutkaan, että Marc puhui. Ai, se ehdotti jotain...okei"
Ja sitten ihana ja valloittava Jace. Miten voi ollakkin niin, että kaikki Jace nimiset henkilöhahmot ovat ihania. Vaikkakin täytyy sano, että Jace on minun ajatuksissani aina Varjometsästäjä...Heh hee. Mutta takaisin tähän sarjaan. Olin ja olen edelleen sitä mieltä, että Jace on oikea mies Faythelle.
Lopputapahtumat veivät mukanaan, ja tuntui, että olin itsekkin vankina häkissä. Yllätyin erään pahiksen henkilöllisyydestä, mikä on hyvä juttu. Rakastan sitä, että en osaa ennustaa juonta, ja tässä kirjassa en siinä juurikaan onnistunut. Suosittelen kirjaa kaikille, joita ei pieni kliseisyys ja kissat haittaa!
Helvetin hyvä
