Abarat

Abarat teki vaikutuksen jo ensilukemalla omalaatuisuudellaan sekä vahvalla visuaalisuudellaan. Voisi kuvitella kerronnan perusteella, että paikoin kuvitukset ovat olleet olemassa ennen tekstiä. Ei ihme, että koko fantasiamaailma on varsin persoonallinen ja erottuva. Kerronta onkin välillä se heikompi osa ainakin omasta mielestäni, sillä se noudattaa omaa unenomaista logiikkaansa, joka kuitenkin toistaa itseään useiden hahmojen kohdalla varsin paljon. Tapahtumatkin oikeastaan varioivat toistuvasti samaa juonikuviota. Siitäkään huolimatta ei käy kieltäminen, että teoksen persoonallisessa fantasiatodellisuudessa on jotakin hyvin unohtumatonta, ja voin kyllä lämpimästi suositella teosta.

Pidän paljon noista irtokansista ja kirjailijan muusta kuvituksesta, joka on niin raikkaan persoonallista. Kirjan ehkä jotenkin katkonainen ja yksinkertainen juoni kyllä tarvitsee ne tuekseen luomaan oikeaa Abaratilaista tunnelmaa.
Paino on kieltämättä käytännön miinus, mutta siihen tottuu. Tässä ensimmäisessä kirjassa juonen alku aukesi hyvin, mutta mielenkiintoisiin sivuhenkilöihin ja Abaratin eri saariin tutustuminen jäi kovasti kesken. Toinen osa koukuttaa lukijaa varmasti.