Kirja oli oikein vauhdikas ja viihdyttävä ja upposi minuun, sillä pidän historiasta. Aikamatkustusjuttu ja atomium-hommelit vaikuttivat aika omituisilta ja monimutkaisilta, mutta kirjan loppua kohden aloin jotenkin ymmärtää niitä. Kirjan juoni on aivan samanlainen kuin muissakin samantapaisissa kirjoissa: ylivoimainen pahis juonii maailmanloppua ja tehtävää lähetetään suorittamaan nuorisokopla, jonka jäsenistä vähintään kaksi rakastuu toisiinsa. Hohhoijaa. Minusta lopetuskaan ei ollut hiuksianostattava, sillä jotkin asiat olivat ennalta-arvattavia, mutta seuraava osa tekee kyllä mieli lukea.
Historian vartijat: Myrsky nousee
- Julkaistu
- 26.4.2012 (Gummerus)
- Alkuperäinen nimi
- The Storm Begins
- Englanniksi
- The Storm Begins (2011) →
Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Lukijoiden arviot
8 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Alku oli todella tylsä että meinasin luovuttaa kirjan suhteen ja lopettaa se kesken... No onneks en lopettanu. Kyllä sieltä toimintaa alko tapahtumaan :)
En oo vaan viel varma et hankiko toisen osan.. Oli välil niin tylsistynyttä lukemista.. Saa nähä :)
Koukuttava kirja. Kirjaa oli kyllä vaikea jättää kesken. Alku hieman tökki, mutta sitten kirja vain parani loppua kohden. Kannattaa lukea!
Ite tykkään kirjasta kauheesti, alku oli vähän niin ja näin, mut loppuun parani koko ajan vaan paremmaks. Oon ihan koukussa, pakko lukee seuraava osa. :)
En itse tykännyt kirjasta, koska kirjassa oli hän kertoja ja kirjassa ei lukenut pojan ajatuksia, niitä olisi ollut kiva tietää, tosin en tiedä paraniko kirja lopussa, koska jätin kirjan kesken.
Oli tosi ihana kirja ja ihastuin siihen heti .Odotan innolla toista osaa .Mitähän rakasyavaisille tapahtuu?? Voi hitsi loppu tosi jännään kohtaan!
Aloitin vasta Myrsky nousee-kirjan lukemisen, mutta olen jo menettänyt sydämeni sen erikoisille hahmoille! Kirja alkaa jänniittävästi ja vaikka uutta tapahtuu kokoajan, lukija pysyy hyvin mukana. Kirjoitan kunnollisen arvostelun, kun olen saanut kirjan päätökseen :)
Tämä arvio sisältää juonipaljastuksia · Näytä arvio
Täytyy sanoa, että kirja ei innostanut. Olen tarkka siitä, onko kirja uskottava – huolimatta kaikesta fantasiasta sun muusta – ja valitettavasti tämä ei sellainen ollut. Idea oli ihan mukava – toteutus ei niinkään. Liian moni asia jäi häiritsemään: aluksi väitettiin Jaken veljen Philipin kuolleen 15-vuotiaana, mutta seuraavassa hetkessä kerrotaan hänen lähteneen 14-vuotiaana vuorelle, jossa hän kuoli. Veli sattui lähtemään niin että ehti juuri ja juuri täyttää 15-vuotta ennen kuolemaansa? Taisi olla aika onneton syntymäpäivä.
Lisäksi kun Jake huumattiin ja siepattiin, poika oli tietysti peloissaan. Mutta kun hän oli juuri pääsemässä pakoon sieppaajiltaan niin upsista keikkaa, sieppaaja kaatuu. No mitä 14-vuotias siepattu poika silloin tekee? Aivan, tietystihän hän jää kyselemään sieppaajan vointia sen sijaan että juoksisi pois niin nopeasti kuin kintuista pääsisi. Sen jälkeen hän tietysti seuraa sieppaajia kyselemättä – mitä pahaa siinä nyt on että joku huumaa sinut ja sen jälkeen löydät itsesi tuntemattomasta autosta tuntemattomien ihmisten keskeltä? Varsinkaan kun aina voi päästä jännään paikkaan sieppaajien kanssa!
Tämän jälkeen kirja olikin sitten sellaiset sata sivua tappavan tylsää luettavaa, jolloin tuli kirja jätettyä odottamaan pari kuukautta, että sai kerättyä voimia jatkaa. Onneksi kirja sitten hieman petrasi kiinnostavuudeltaan – vaikkei toisin parannusta näkynyt tippaakaan hahmojen aitoudessa. Esimerkiksi Jaken täti Rose reagoi täysin normaalisti siihen että 14-vuotias Jake lähti salaa muiden mukaan Italiaan – onhan se ylpeyden aihe, että Jake lähti täysin kouluttautumattomana matkalle (jota kyllä kritisoin, että koko vaativalle purppurakoodimatkalle lähetettiin kolme lasta kokeneiden agenttien sijaan), jonka takia hän voi kuolla jo ennen perille pääsyään, pelastaakseen vanhempansa, jotka eivät edes parhaimpina agentteina ole selvinneet matkastaan kovin hyvin. Eikä tietenkään hänen tunnettaan hetkauta sekään, että ilmeisesti prinssi Zeldtin on sittenkin hengissä – joka tappoi kolme vuotta sitten Jaken veljen, joka hänkin oli koulutettu agentti. Mitäpä siinä turhaan lähteä estämään Jakea sekaantumasta asiaan? Onhan hän varmasti paljon parempi toimimaan agenttina kuin muut perheensä – onhan hän tiennyt aikamatkustuksen olemassaolostakin jo yli vuorokauden!
Entäpä sitten Jaken päästyä perille? Nathanin, Charlien, Topazin ja Paolon kimppuun hyökätään. Mikä onkaan Nathanin neuvo Jakelle ennen kiinni jäämistään kun hän ajattelee muiden olevan mahdollisesti kuolleita? Mene nopeasti nollapisteeseen ja sieltä päämajaan ja hälytä apua? Ehei, turhaahan se olisi, vaikka iskun takana oleva prinssi onkin kuulemma äärettömän paha ja hänet on estettävä keinolla millä hyvänsä. Sen sijaan järkevämpää on lähettää poika, joka ei pari päivää sitten tiennyt edes aikamatkustamisesta, estämään pahan prinssin suunnitelmia.
Voisin jatkaa tätä pidempäänkin, mutta uskoisin pointtini tulleen esiin. Idea aikamatkustuksesta ja historian suojelemisesta on hyvä ja mielenkiintoinen, mistä kirja ansaitsee tähden. Toteutus taas on niin pahasti pielessä, ettei kyllä muita tähtiä tipu. Eikä kyllä tipu täältä lukijaa muille osille.
En siis suosittele, jos vähänkin arvostaa jonkinlaista loogista käytöstä henkilöissä.
