Noidan lumoissa
Alkuteos ilmestynyt 1992. Suomentanut Päivi Paju. Nidottu.
Jos pelkoa et omaa, voit saada jotain somaa…
Maassa oli merkki kohdassa, jossa Noitapuu oli seissyt. Montereyn ja Carmelin asukkaat arvostivat luontoa. Turistit tulivat usein lukemaan merkin sanoja tai vain seisoivat ja katselivat veistoksellisia vanhoja puita, kallioista rantaviivaa ja auringossa paistattelevia kirjohylkeitä.
Paikalliset, jotka olivat itse nähneet puun ja jotka muistivat päivän, jona se oli kaatunut, mainitsivat usein, että Morgana Donovan oli syntynyt sinä yönä.
Toiset sanoivat, että se oli merkki, toiset kohauttivat olkapäitään ja pitivät sitä sattumana. Monet vain ihmettelivät. Mutta kukaan ei kiistänyt sitä, että tuskin kivenheiton päässä maineikkaasta puusta syntynyt, itseään noidaksi kutsuva nainen antoi paikalle erinomaista lisäväriä.
Käsikirjoittaja Nash Kirklandin mielestä tapahtuma oli huvittava mutta käyttökelpoinen vetonaula elokuvateollisuudessa. Hän lähtee mielessään naureskellen tutkimaan tarinan taustoja, mutta huomaa pian ottaneensa askeleen kohti jotain järjellä selittämätöntä…
Nora Roberts
Nora Roberts (Eleanor Maria Robertson, s. 1950) on yksi maailman luetuimmista kirjailijoista. Nora Robertsin romaanit ovat jatkuvasti amerikkalaisten myyntilistojen kärjessä, ja hänen romaanejaan on myyty maailmalla yli 280 miljoonaa kappaletta. Time-lehti sijoitti Robertsin sadan vaikutusvaltaisimman henkilön luetteloonsa vuonna 2007.
Nora Roberts asuu Marylandissa. Hänellä on irlantilaiset sukujuuret. Nora Robertsin kirjat eivät synny leikiten, vaan hän on kurinalainen työskentelijä joka ei odota, että innoitus syntyy tyhjästä. Suomessa ylitettiin vuoden 2000 kesällä 300 000 myydyn kirjan raja, minkä kunniaksi Roberts vieraili Suomessa.
Kirja-arvioita
Hmm..mitäköhän tästä nyt taas sanoisi? Olen lukenut joskus nuorenpana Robertsin kirjoja paljoan, mutta nyt myöhemmin kun ajattelee, niin eiväthän ne ihan niin hyviä ollutkaan. Kirjoissa tuppaa olemaan aina samanlaisia henkilöitä ja juonia. Tai no, hömppäähän se on. Kirja oli ihan ok tylsäksi kesälomapäiväksi.
"...Käsikirjoittaja Nash Kirklandin mielestä tapahtuma oli huvittava, mutta käyttökelpoinen vetonaula elokuvateollisuudessa" (Yllä olevasta kuvauksesta) Tosiaan... Vähän samalla tavalla asiat olivat tämän kirjan kanssa. Kirja on pöhköä hömppää, jonka Nora Roberts on kirjoittanut omalla maineellaan ratsastaen ja jonka kustantamo (mikäs muukaan kuin Harlequin) on julkaissut vain ja ainoastaan sen käyttökelpoisuuden vuoksi. Anteeksi korjaan: kertakäyttöisyyden vuoksi. Totta kai, kyse on nyt Harlequin-kirjallisuudesta, mutta silti siltä voisi vaatia edes jonkinlaista panostusta. Lukiessa ei oikein tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa (siis ei nasevan huumorin taikka koskettavan tarinan takia). "Romantiikaksi" kutsuttu siirappinen kökköys toi makeimmat naurut kesämökkinsä riippumatossa. Johtuneekohan sokeroitujen sivujen yliannostuksesta? Tätä kirjaa voi ainoastaan suositella "välipalan välipalaksi", sillä tämä ei nouse edes Harlequin-kirjallisuuden nostamiin tavoitteisiin, jotka lukija voi yhdenkäden sormilla laskea.