Jotenkin tylsäjuoninen kirja. Oikeastaan mitään uutta ei tapahtunut, enkä yleisestikään pidä Marcon kertomista kirjoista. Rupeaa pikkuhiljaa ärsyttämään animorfien selviäminen ihan kaikesta, kirjojen rakennekin pysyy aina samana. Olin kyllä ihan tyytyväinen kirjan vallitsevaan vesi-elementtiin.
Kirjan henkilöt pysyivät samoina kuin edellisissäkin osissa. Olin positiivisesti yllättynyt Tobiaksen lisääntyneestä sarkasmista tässä kirjassa. Olisin odottanut Marcolta enemmän tunteiden purkautumista hänen tajutessaan äitinsä olevan avaruusaluksessa. Olin pettynyt Marcon lähes olemattomaan huumoriin tässä kirjassa.
Kirjan loppu oli samantapainen kuin muissakin sarjan kirjoissa. Iso tappelu, josta kaikki animorfit selviävät ilman suurempia vammoja. Tosin tässä osassa jätettiin Marcon äidin kohtalo hieman avoimeksi, mistä saa innostusta sarjan seuraavien osien lukemiseen.
