Myrkyn oppitunnit

Alussa en ollut varma pitäisinkö tästä kirjasta ollenkaan. Ilahduin kuitenkin positiivisesti jatkaessani lukemista. Maria V.Snyder sai tarinan tuntumaan elävältä ja ajattomalta. Yelena oli mielenkiintoinen hahmo, johon kiinnyin nopeasti ensimmäisten aukeamien lomassa. Pidin siitä, ettei tarina paljastanut missään kohtaa liikaa vaan juuri sopivasti. Kiinnostus pysyi yllä koko kirjan ajan ja haluan ehdottomasti lukea seuraavan oisan pian! Valekista ei meinannut saada selkoa, mutta lopussa hänestä oli jo muodostunut myrkyllisen terävä kuva mieleeni. Kokonaisuudessaan Myrkyn oppitunit oli miellyttävää ja uudenmakuista luettavaa.

Tykkärin tosi paljon, olisi voinut olla enemmän romantiikkaa ja Valek enemmän mukana :) paljon seikkailua eikä tullut tylsää. Kirja tempaisi mukaan heti ekalla sivulla eikä pystynyt lopettamaan lukemista joten tuli luottua 2pv putkeen minkä töiltänsä kerkesi ?

Okei, tämä on varmasti sellainen pokkari, josta Harlequinia inhoavatkin varmasti pitäisivät koska meno alkoi paikoitellen olla jopa tylsää kun mitään ei tapahtunut. Pokkari keskittyi lähinnä Yelenan toipumiseen ja maistajaksi oppimiseen, mutta hänen ja Valekin suhteesta ei oikeastaan ollut kuin muutamissa sivulauseissa ja ihan kirjan lopussa. Olisin toivonut enemmänkin kuohahduksia heidän välilleen, mutta ei. Ihan viihteellistä luettavaa toisenlaisesta maailmasta, jossa milloin tahansa voi saada sen viimeisen iskun ja kuolla. Kuitenkin olisin toivonut vähän enemmän sitä romantiikkaakin. Noh, saa nähdä miten seuraavassa osassa sitten, mutta loppu ei kyllä luvannut hyvää.