Kirjasarja kasvaa päähenkilön mukana. Susikuningatar on Kerjäläisprinsessaa huomattavasti kypsempi kirja, josta myös kypsempi lukija nauttii erittäin paljon. Kirja ottaa tarinaan mielestäni rauhallinen, mutta määrätietoisen otteen. Aikaa on perehtyä Umbrovian menneisyyteen ja ihmissusien olemukseen sotimisen keskellä. Tässä kirjassa on paljon raakuutta, joka tuntui jopa raaemmalta mitä oikeati oli, kun otetaan huomioon, minkä ikäisillä esim. Kerjäläisprinsessa on vielä suunnattu, mutta yhtä lailla vaikuttavia kohtauksia, joiden aikana ei voinut muuta kuin olla ylpeä Gigin ja hänen kumppaniensa puolesta. Pidin siitä, kuinka Gigi on kykenevä vaikeisiin päätöksiin.
Jää harmittamaan, että Gigin ja Henryn tarina loppuu tähän. Sen verran kysymyksiä kuitenkin jäi auki, että olisi mukava lukea samaan maailmaan sijoittuvia muita kirjoja.
