Käärmeenliekit: Suomalaisia lohikäärmetarinoita
Tomittaneet Erkka Leppänen ja Hanna Matilainen. Kansikuva: J. S. Meresmaa. Nidottu.
Sisällys:
- Mixu Lauronen: Empiiristä
- J. S. Meresmaa: Hyvä emo
- Juha Jyrkäs: Käärmeensanat
- Katja Salminen: Lohikäärmefragmentteja
- Minna Roininen: Tarina Punaisesta naisesta
- Saara Henriksson: Rigurin käärme
- Tarja Sipiläinen: Asfalttiritari
- Shimo Suntila: Tulennuolemat
- Hanna Morre: Rakelin päätös
- Magdalena Hai: Hänen kuvansa
- Tomi Jänkälä: Uralin sininen
- Erkka Leppänen: Legendojen hautausmaa
- Heikki Nevala: Rungot kuin siivekkäät käärmeet
- Jussi Katajala: Lento OA1701
- Anni Nupponen: Käärmeenkantajat
- Anne Leinonen: Maeruksen koskettamat
- Janos Honkonen: Itse ilma syttyi tuleen
Lohikäärmeet ovat täällä!
Fantasiakirjallisuuden keskeisin myyttinen hirviö, lohikäärme, on moneksi taipuva olento. Lohikäärmeen voi tavata kerrostalon pihalla tai työpaikalla, Tampereella tai Helsingissä, Lontoossa tai Moskovassa, menneisyydessä tai nykyisyydessä, meidän todellisuudessamme, muilla planeetoilla tai toisissa maailmoissa. Lohikäärmeitä on kaikkialla.
Käärmeenliekit on ensimmäinen suomalainen
lohikäärmeisiin keskittyvä antologia. Osuuskumma tuo novelleissaan
lohikäärmeiden monipuolisen kirjon esiin aina kuonosta hännänpäähän,
viimeistä suomua myöten. Kirjoittajissa on kotimaisen spekulatiivisen fiktion kärkikastia: Anne Leinonen, J. S. Meresmaa, Magdalena Hai sekä
Atorox-voittajat Anni Nupponen ja Jussi Katajala. Mukana on myös kaksi
aikaisempaa Nova-kirjoituskilpailun voittajaa: Katja Salmisen Lohikäärmefragmentteja
ja Tomi Jänkälän Uralin sininen.
Hanna Matilainen
Hanna "Morre" Matilainen (s. 1981) on Salossa asuva kirjailija ja kustannustoimittaja. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Kustannustoimitusta hän tekee omassa toiminimiyrityksessään Morren maailma, ja kuuluu myös Osuuskumma-kustantamon jäsenistöön. Kustannustoimittamisessa hän on erikoistunut spekulatiiviseen fiktioon. Kirjailijanimellä Hanna Morre häneltä on julkaistu muutamia novelleja ja esikoisromaani Tuonen tahto ilmestyi 2016.
Kirja-arvioita
Monipuolinen kattaus lohikäärmeiden eri muodoista. Parhaiten minua kiehtoi novelli Hyvä emo, jossa historia kohtaa fiktion.
Vaikka kotimaisia lohikäärmenovelleja sisältävä "Käärmeenliekit" (Osuuskumma, 2015) sisälsi muutaman ihan kelvollisen tarinan ja aihetta oli yritetty lähestyä ilahduttavan monesta erilaisesta näkökulmasta, niin kokonaisuus ei kyllä jaksanut pahemmin sytyttää. Eniten taisin tykätä J.S. Meresmaan Tampereelle sijoittuvasta vaihtoehtohistoriallisesta "Hyvästä emosta", eikä Jussi Katajalan "Lento OA1701" ollut sekään hassumpi.
Kokoelmalle on pakko antaa epämääräinen "ihan ok"-arvosana, sillä kokoelma sisältää todella hyviä novelleja, joilla povaan Atorox-ehdokkuutta, mutta myös novelleja, joita en kiinnostunut juuri lainkaan. Kokoelmassa on siis loistavia helmiä, joiden vuoksi kirjaan kannattaa tarttua.