Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula
Ulkoasu Maria Mitrunen, kannen kuva Fernando Cortes de Pablo. Sidottu.
Mistä hyytävä kreivi Dracula vaelsi Transilvanian vuorille ja populaarikulttuurin suosikiksi? Mitä vampyyrit ovat ja mistä ne tulevat? Kuka oli Vlad Seivästäjä, Draculin ruhtinassuvun julma vesa, joka herätti 1400-luvulla niin suurta pelkoa, että hänestä kerrottiin kauhutarinoita ympäri Eurooppaa?
Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula on välttämätöntä luettavaa jokaiselle vampyyrifanille. Se kertoo historialliseksi Draculaksi väitetyn Vlad Seivästäjän hurjat vaiheet sekä selittää, miten vampyyreista on tarinoitu Romanian kansanperinteessä. Romaanienkin aiheena Dracula on ollut suosittu jo ennen Bram Stokerin Dracula-klassikkoa, ja myös lukuisissa elokuvissa vampyyrikreivi on herättänyt kauhua. Miten kaikista näistä aineksista syntyy se oikea, ainutlaatuisen hirviömäinen kreivi Dracula?
Tuomas Hovi on folkloristi, joka on tutkinut Romanian Dracula-turismia ja perinteen yhdistämistä populaarikulttuuriin. Hän tuntee hyvin niin oikean kuin fiktiivisenkin Transilvanian.
Käyttäjät lukeneet myös
Tuomas Hovi
Tuomas Hovi on tutkija folkloristiikan oppiaineessa Turun yliopistossa. Hovin väitöskirja "Heritage through Fiction. Dracula Tourism in Romania" vuonna 2014 käsitteli Dracula-turismia Romaniassa ja sitä miten perinnettä, historiaa, kulttuuriperinnettä ja fiktioita käytetään ja hyödynnetään turismissa.
Muita teoksia kirjailijalta Tuomas Hovi
Kirja-arviot ja kommentit
Kirja kertoo 1400 luvulla eläneestä hallitsijasta Vlad Seivästäjästä ja pohditaan hänen mahdollisista yhtymäkohdista fiktiiviseen hahmoon Draculaan.
Vlad Tepesin elämä on ollut yhtä sotaa ja vankeutta. Tuon ajan politikoinnissa puolta vaihdettiin kuin paitaa ja Valakian ruhtinaan titteli vaihtui tiuhaan. Vladin julmuus on tunnettu kansantarinoissa, mutta monissa tarinoissa on vahva liioittelun maku. Kirjan lopussa on käännetty Vlad Seivästäjästä kerrottuja venäläisiä ja saksalaisia kansantarinoita. Useissa eri kulttuurin tarinoissa on sama sisältö, mutta venäläisissä kertomuksissa Vlad asetetaan parempaan valoon kuin saksalaisissa kertomuksissa. Venäläisissä kertomuksissa Vlad kuvataan tiukaksi hallitsijaksi, jonka julmissa teoissa on oikeudenmukaisuutta ja ne ovat sotastrategian vuoksi toteutettuja. Saksalaiset näkevät Vladin vain sadistiseksi mielipuoleksi. Romanialaistarina näytteitä kirjassa ei esitellä, mutta kirjassa kerrotaan niiden kuvastavan Vladia sankarihallitsijaksi.
Tuomas Hovin artikkeli Dracula - fiktion, historian ja turismin välimaastossa sisältyi taannoin lukemaani teokseen Vampyyrit : kansanperinteestä populaarikulttuuriin (Turun yliopisto, 2011), ja samaa aihepiiriä käsittelee tekijän kirjoittama kirja "Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula" (SKS, 2015). Kyseessä on varsin oivallinen yhteenveto aiheesta. Lukija saa tietoa muun muassa Vlad Seivästäjän elinvaiheista (miestä arvostetaan Romaniassa edelleen sen verran paljon, että hän sijoittui mukavan korkealle paikallisessa Suurin romanialainen -äänestyksessä) ja hänestä kerrotuista tarinoista niin romanialaisessa, saksalaisessa kuin venäläisessä kansanperinteessä. Hovi tuo kiinnostavasti ilmi myös sen, ettei Bram Stokerin Draculan päähenkilöllä ja Vlad Tepesillä ole oikeastaan ole kauheasti yhteistä, ja on liioittelua sanoa, että voivoidi olisi ollut hahmon varsinainen esikuva. Kiinnostavimmillaan kirja on vertaillessaan Draculan vampyyrikuvaa kansanperinteeseen. Stoker keksi muun muassa ajatuksen siitä, ettei vampyyri näy peilissä tai että jonkun täytyy kutsua tämä sisälle. Lepakoksi muuttuminen on myös lähtöisin Stokerin kynästä, eli voidaan kai todeta, ettei "Dracula" ole oikeastaan kamalan autenttinen vampyyrikuvauksessaan. Hovi käsittelee myös Draculan asemaa elokuvissa, kirjallisuudessa ja muussa populaarikulttuurissa, mutta kovin syvälle ei tässä suhteessa pureuduta (haha). Muutama ihan kiinnostava lukuvinkki tulee joka tapauksessa vastaan. Lopputulos ei ole hassumpi, joskin kirjaa vaivaa lievä toisto: samat asiat tullaan kertoneeksi useampaan otteeseen eri yhteyksissä. Lisäksi mukaan on lipsahtanut muutama harmillinen pikkuvirhe; muun muassa genren varhisteoksiin kuuluvan "Varney the Vampire" -kirjan kirjoittaneen James Malcom Rymerin sukunimestä on tullut Ryder.