Vattenporin simpukka
Kuvittanut Laura Haapamäki. Sidottu.
Avaimenkantaja-trilogian kolmannessa osassa vaara houkuttaa Olavia, ja Miranda kamppailee vaikean päätöksen kanssa.
"Ja yksi asia vielä, jota en ole kertonut. Kun olin jo noussut ja lähdössä pois, katsoin jään alle viimeisen kerran. Silloin siellä ei enää näkynyt samaa naamaa kuin aikaisemmin, vaan hylje."
"Hylje?" Veera toisti. "Sinä näit vielä kaupan päälle kielisenhylkeen. Nyt taidan olla vähän kateellinen."
Kielisen kylässä paukkuu pakkanen. Olavi luistelee Kielisjärvellä myöhään illalla ja säikähtää jään alta hymyilevää, terävähampaista hahmoa. Jokin kuitenkin houkuttaa hänet jäälle yhä uudestaan vielä sittenkin, kun kylää on varoitettu ja rannoille pystytetty kieltotaulut. Jäälle päätyy myös koulun uusi rehtori – kohtalokkain seurauksin.
Kielisjärven kautta pääsee valtakuntaan, jossa asuvat terävähampaiset ja pitkätukkaiset vattenporilaiset. Salaperäisen Nixin takia Vattenpori joutuu vaaraan ja hakee lopulta turvaa muinaisista liittolaisistaan.
Sari Peltoniemi
Sari Peltoniemi (1963–2023) oli äidinkielenopettaja ja kirjailija. Kauhavalla syntynyt Peltoniemi opiskeli Jyväskylän yliopistossa suomen kieltä, kasvatustieteitä ja kirjallisuutta. Hän toimi 1980- ja 1990-luvuilla Noitalinna huraa! -yhtyeen laulajana ja sanoittajana. Peltoniemi aloitti kirjoittamisen 1990-luvulla lastenhoidon lomassa. Hänellä oli kolme tytärtä. Peltoniemi sai muun muassa Kuvastaja-palkinnon 2002, Anni Polva -palkinnon 2009, Laivakello-palkinnon 2014, Arvid Lydecken -palkinnon 2021 ja Kirjailijaliiton myöntämän Tirlittan-palkinnon koko tuotannostaan. Sari Peltoniemi oli vuoden 2010 Finnconin kotimainen kunniavieras.
”Lempieläimeni on ryhävalas. Tämänhetkiset lempikirjailijani ovat Philip Pullman ja Antti Tuuri. Kannatan – tosin melko passiivisesti – luonnon- ja eläintensuojelua, mutta muuten en ole erityisen poliittinen (joskin kyllä paatoksellinen). Teen hämmästyttävän kärkkäästi kaikenlaisia vapaaehtoistöitä, kun vain kauniisti pyydetään. Kunnianhimoisin tavoitteeni kirjoittajana on yhdistää Veijo Meri -henkinen tyyli ja fantasiakirjallisuus. Olen kasvissyöjä, mutta en vegaani.”