Valenda
Alkuteos ilmestynyt 2018. Suomentanut Kaisa Kattelus. Kartta: Rhys Davies. Alkuperäiskansi: Erin Fitzsimmons ja Ray Shappell. Kannen kuvat: Shutterstock. Sidottu, kansipaperi.
Tervetuloa CARAVALIIN!
Uusi peli on alkamassa...
Ensimmäisen huumaavan Caraval-pelin päätteeksi Donatella Dragna sai pelastettua sisarensa Scarlettin järjestetyltä avioliitolta, ja siskokset päasivät hirviomaista isäansa pakoon. Tellan harteita painaa kuitenkin raskas taakka. Caravalissa saamaansa apua vastaan hän on luvannut salaperäiselle rikolliselle paljastaa Caraval-pelin johtajan Legendin oikean nimen – jota kukaan ei tiedä.
Legendin henkilöllisyyden voi selvittää vain voittamalla Caravalin. Niinpä Tella heittäytyy satumaisen kilpailun vietäväksi jälleen kerran. Uudessa pelissä, joka pelataan Meridiaanin keisarikunnan pääkaupungissa Valendassa, häntä odottaa pakkokihlaus murhanhimoisen kruununperijän kanssa, tuhoon tuomittu rakkaustarina ja moninaisten salaisuuksien verkko. Caraval on aina vaatinut rohkeutta, oveluutta ja uhrauksia, mutta nyt pelissä on sitäkin enemmän. Jos Tella ei pidä lupaustaan, hän menettää kaiken – kenties jopa henkensä. Mutta jos hän voittaa pelin, Legend ja Caraval tuhoutuvat ikiajoiksi.
Stephanie Garber
Stephanie Garber on kalifornialainen kirjailija. Garber toimii luovan kirjoittamisen opettajana yksityisessä collegessa Pohjois-Kaliforniassa. Garber rakastaa Disneylandiä, koska huvipuisto on paikka, jossa hänen tarinansa voisivat herätä eloon. Garberin vuonna 2017 ilmestynyt esikoisromaani Caraval on yhdistelmä fantasiaa, mysteeriä ja romantiikkaa.
Caraval-trilogian osia on myyty yli miljoona kappaletta.
Kirja-arvioita
Tyyli on edelleen runsasta ja kuvailevaa. Päähenkilö on eri kuin edellisessä kirjassa (edellisessä Scarlet, nyt sisko Tella), vaikka muuten hahmot ovat pääasiassa samoja. Pidin enemmän ensimmäisestä kirjasta ja päähenkilöstä, mutta kyllä tämäkin tuli ahmaistua vauhdikkaasti.
Ihanan ihanat hahmot! Ensimmäisessä Caravalissa en oikein piitannut päähahmoista mutta tässä oikein rakastin.
Caraval-maailma sai minut taas mukaansa ja luin kirjan yhdellä kerralla kokonaan. Ainoa miinus oli tunteiden määrä kirjassa. Olen itse todella herkkä ja tunteikas henkilö mutta jostakin syystä kirjoissa siitä en piittaa.
Tässä osassa oli jopa enemmän jännitystä, käänteitä ja mysteereja, kuin ensimmäisessä kirjassa. Aivan timanttista kuvailua ja mahtava juoni. Ehdottomasti uusia suosikkejani!
tykkäsin todella paljoin odotan innolla kolmatta kirjaa :)
Taidan olla ainoita, jotka ei nauttinut tästä niin paljoa kuin ensimmäisestä osasta Caravalista. Joka tapauksessa Valenda imaisi mukaansa niin kuin ensimmäinen tarina ja olin tietysti lumoutunut.
Sisko Donatella on kiinnostava vastapaino Scarlettille ja kirjasta olisi tullut ehkä pidempi jos sitä olisi jälleen kertonut Scarlett sillä jos Scar jää pohtimaan pitkään monen virkkeen ajaksi, niin Tella hyppää sen koommin ajattelematta. Itse ehkä pidän enemmän Scarlettista sillä osaan samaistua hänen epäröivään ja herkkään luonteeseen kuin huimapäisen ja villin Tellan. Garber tekee mukavaa työtä ja hän osaa kirjoittaa taianomaisia asioita ja tapahtumia tarinaansa. Mutta nyt niihin risuihin; Julianin hahmo sai yhä vereni kiehumaan! (olen varmaan tässäkin ainoa; lähes vihaan Juliania!) Mielestäni Garber tekee liiän mustavalkosia miespuolisia hahmoja; kaikki pojat Caravalin ihmeellisessä maailmassa tuntuvat olevan lipeviä, sydämiä särkeviä lihaksikkaita komeita ja valehtelevia poikia. Lisäksi petyin karvaasti kirjan lopussa. (lukeneet tietävät...)
Vauhdikasta menoa alusta loppuun. Ensimmäisen osan tyyliin käänteitä riitti loppuun saakka. Pidin kirjasta vielä enemmän, kuin ensimmäisestä, joka oli myös todella hyvä. Tämä koukutti niin pahasti, että luin kirjan yhdellä kertaa. Odotan seuraavaa osaa mielenkiinnolla.
Valenda... Kuinka voisin edes aloittaa? Omalla kohdallani kirja todella täytti kaikki lupaukset ja odotukset. Valenda eteni hyvää vauhtia ja paljasti juonenkäänteitä jokaisella silmänräpäyksellä. Kirja saattoi alkaa loivasti, mutta loppu ei ollut mitään muuta kuin jyrkkä ja hengästyttävä. Donatella oli hahmona minulle helpommin samaistuttava kuin Scarlett ja palkitsi lukijan teoillaan sekä tunteillaan. Hänen seikkailujaan oli herkullista seurata ja hänen tielleen saapuvat pojat/miehet olivat kaikin puolin hyvyydessään ja pahuudessaan iloa minulle. Stephanie Garber toi Valendaan taspainoisesti uusia sekä tuttuja hahmoja, joita ilman kirja ei olisi voinut olla yhtä herkullinen. Scarlett tuntui välillä olevan aivan sopimaton koko kirjaan, mutta onnistui kuitenkiin lopuksi hieman hahmottamaan omaa paikkaansa. Legendin taikuus yhdistettynä mystiseen miljööseen sekä taidokkaaseen kertomiseen synnytti aidon ja koukuttavan lukukokemuksen. Olen jo pitkään odottanut Valendan ilmestymistä ja voin sanoa odottavani mahdollista jatkoa kiihkeämmin kuin koskaan. Caravalin toinen osa näyttäytyy minulle tasokkaampana kuin ensimmäinen enkä voi sanoa olevani sama ihminen tämän kokemuksen jälkeen. Joitain kirjoja vain rakastetaan ja Legend viimeisteli tämän tunteen esiintymällä kirjassa todellisilla kasvoillaan. Valendaa ei todellakaan kannata jättää lukematta, sillä se olisi menetys. Kirjan aloitettuaan voi vain kiihkeästi ahmia sen loppuun katumatta hetkeäkään sen aloittamista.