Maja Lunde kirjoittaa tarinankertojan otteella, jota on helppo ja miellyttävä lukea. Hän vaikuttaa tehneen taustatyönsä huolella, ja tarinassa on uskottavuutta ja syvyyttä. Viimeiset kertoo ihmisten ja eläinten välisistä suhteista, mutta mielestäni vähintään yhtä isoon osaan nousevat ihmissuhteet, joista kantavimpana suhteet vanhemman ja lapsen välillä. Näitä Lunde kuvaa kauniisti.
Lunde on valinnut kirjoillensa kolmiosaisen rakenteen, jonka kautta menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus punoutuvat yhteen. Valinta tai miten rakennetta romaanissa on hyödynnetty, eivät ole erityisen omaperäisiä. Kaksikin aikatasoa olisi riittänyt, jolloin ne olisi ollut mahdollista kytkeä tiiviimmin toisiinsa.
Tulevaisuuteen sijoittuvasta osasta ropisee plussia. Se on osista sykähdyttävin. Se herättää monipuolisimmin tunteita ja pistää ajattelemaan, millaista tulevaisuutta me ihmiset oikein olemme rakentamassa.
Viimeiset on pätevä jatko-osa Ilmastokvartetti-sarjalle niin kuin itsenäisenä lukukokemuksenakin.