Hiekka
Alkuteos ilmestynyt viitenä pienoisromaanina 2013–2014. Suomentanut Einari Aaltonen.
1. laitos 2016. Sidottu, kansipaperi.
2. laitos 2017. Like-pokkari. Nidottu.
KADONNUT ISÄ, HYLÄTTY PERHE, UNOHDETTU MAAILMA.
Vanha maailma on hautautunut hiekkaan ja uusi maailma rakennettu sitä peittävien dyynien päälle. Paahtavassa erämaassa neljä sisarusta kamppailee selviytyäkseen kukin tahoillaan. Ainoa tapa menestyä on ryhtyä hiekkasukeltajaksi, mutta dyynit ovat arvaamattomia ja vaarallisia.
Nuori Palmer lähtee isänsä jalanjäljissä etsimään kadonnutta kaupunkia – matkalle, jolta isä ei koskaan palannut.
”Hiekka todistaa ettei Siilon menestys ollut onnekas sattuma. Hiekka on erinomainen scifi-tarina, taitava ja peräänantamaton.” – Financial Times
”Hugh Howey osaa todella kirjoittaa.” – SFX
Hugh Howey
Hugh Howey (s. 1975) on yhdysvaltalainen kirjailija, joka asuu Floridassa vaimonsa kanssa. Keskeytettyään fysiikan opintonsa hän päätti matkustella maailmalla. Matkalla syntyi ajatus romaanista, ja Howey sai ensimmäisen kirjansa valmiiksi vuonna 2009. Miehen seitsemäs kirja Siilo nousi nopeasti suosituksi teokseksi. Howeyn kirjoja on myyty yli kolme miljoonaa kappaletta ja niitä on käännetty lähes 40 kielelle.
Kirja-arvioita
"Hiekka" tarttui sattumalta kirjastossa mukaani eikä Hugh Howey ollut minulle etukäteen tuttu, joten odotuksia ei ollut etukäteen. "Hiekan" perusidea heikan peittämästä dystopia-maailmasta on jollei omaperäinen, niin ainakin lukijan kiinnostuksen herättävä alkuasetelma. Tarinaa kuljetetaan neljän sisaruksen Vicin, Palmerin, Connerin ja Robin sekä heidän äitinsä kautta. Hahmoista Vic oli minusta kiinnostavin, kun taas pojat jäivät kertojanäkökulmista huolimatta jotenkin valjuiksi.
Hiekka on osittain ihan viihdyttävä kirja. Siilo-sarjan luettuani odotukseni olivat korkealla, mutta ne eivät kyllä täysin täyttyneet. Opus kyllä tempaisi mukaansa, mutta henkilöhahmot eivät ole kovin kiinnostavia, kerronta on välillä lapsellista ja suomennoksessa on turhan paljon kirjoitusvirheitä. Suosittelen lukemaan kirjan, jos dystopiat kiinnostavat ja lukija on valmis innostumaan ei-niin-täydellisestäkin teoksesta.
Hiekka tempaisi mukaansa välittömästi. Eletään hiekkaerämaassa, missä selviytymisen eteen on tehtävä rankasti töitä. Hiekka tunkeutuu joka paikkaan. Koko maailma on yhtä hiekkaa. Ehkäpä siksi hiekasta käytetään hauskasti eri nimityksiä, riippuen olomuodosta tai mihin hiekka on tunkeutunut.
Hiekkasukeltajat ovat aarteen etsijöitä, jotka etsivät muinoin hiekkaan hautautuneesta kaupungista vanhaa tavaraa. Hiekassa sukeltamisen voi hyvin rinnastaa syvänmeren sukellukseen. Hiekkasukelluksessa on samalla tavalla painevaihtelut ja mm. pintaan nousemisessa on omat sääntönsä. Sukelluksen kuvailussa aistii hyvin klaustrofobisen tunnelman. Maagista tunnelmaa saa taasen aikaiseksi hiekkasukeltajien kyky muovata hiekkaa ajatuksen voimalla.