Kun tilanne äityy oikein epätoivoiseksi, pitää laskea tulevaisuutensa legendojen varaan.
Kalevan pojilla Mikko Kamula palaa Ison härän tasolle. Sarjan neljännessä osassa realismi ja fantasia ovat mielestäni Tuonelasta paluun jälkeen taas paremmin tasapainossa. Muutenkin kirja on tapahtumakirjoltaan ja mytologiselta pohjaltaan kolmososaa monipuolisempi.
Kuten sarjassa aiemminkin, Kalevan pojissa paikoin selitellään asioita tarpeettoman paljon, eikä dialogi aina ole kovin autenttista. Mutta kuinka paljon tällaiset heikkoudet loppujen lopuksi häiritsevät yli 700-sivuisessa kirjassa? Rikkoja rokassa, rikkoja rokassa.
