Dark Angel

Pidin tästä kirjasta, vaikkakin jokseenkin oli ärsyttävää mennä sama päivä seitsemään kertaan läpi.
Sam ei ole lempihahmojani, oikeastaan en päässyt heihin kehenkään kiintymään kunnolla. Ainut poikkeus on Kent, jota jopa aloin säälimään lopussa. Miksi ihmeessä Sam herättelee pojan tunteet ja antaa tälle turhia toiveita kun tietää olevansa kuollu? on kysymys mielessäni ja tajutessani jutun heti ensimmäisestä Kentin ja Samin keskustelusta aloin vihaamaan Samiä.
Juoni oli kuitenkin melko onnistunut, ja mieleen jää kirjan jälkeen kysymys: "Mitä 13. päivä tapahtuu?"

Oli hyvä loppu sarjalle :D Vaikka alku oli mielestäni vähän tylsähkö, Jacobin osuus muutti kaiken :3 Ja varsinkin puolivälin jälkeen muut vampyyrit tulivat Culleneille, kirja lumosi minut :) Pidin paljon Benjaminista, Garretista ja Vladimirista ja Stefaista :3 Vähän loppu ärsytti, mutta olen tyytyväinen.

Tämä kirja oli hyvä^^ Eritoten pidin lopusta, jossa Vastasyntyneet hyökkäsivät ja samalla Bree tuli ^^ Vaikka Bella ärsyttääkin minua vieläkin, pidin tästä melko paljon^^

Tämä oli hyvä kirja^^ Pidin paljon tästä:D Vaikka välillä tipuin kärryiltä ja kyllästyin miettimään syyllistä, keksin sen lopulta ennen loppua^^ Osasi yllättää kyllä, mutta eniten pidän siitä, että Seuraaja ja Amy ovat matkalla sinne Kentairi-Maahan ;D Varsinkin kun hän saa herättää vanhempansa jäästä^^

Minusta tätä kirjaa kuvaa vain yksi sana: Huono. Vaikka aloinkin ihan mielenkiinnolla lukea tätä, tunnelma lysähti melkein heti alkuun. Ky oli aluksi kiehtova, mutta mitä pidemmälle kirjaa pääsin, sitä huonommaksi hän tuli. Cassia puolestaan on mielestäni hemmotellun tyttösen tapainen, vaikkei sitä kunnolla olekkaan. Loppu vielä kruunasi kaiken, nimittäin päätin etten lue seuraavia osia ollenkaan. En yhtään pitänyt siitä, että Ky lähtee ja Cassia lähtee tämän perään -vaikkakin se on vain mielipide kysymys.

Mielestäni tämä kirja oli hyvä alku sarjalle :3 Aihe oli hyvä ja mielenkiintoinen. Vaikka aluksi alkoi Amy ärsyttämään ja Seuraaja vielä enemmän, lopulta heistä tuli mielestäni ihan mukavia. Yllätyksiä kirjassa oli pari, varsinkin se -vaikka osasinkin epäillä sitä jo-, kun Seuraaja myöntää Amylle vetäneensä hänet irti kyrolaatikosta, jäätymästä. Mutta seuraavaa odotellen :)

Aluksi kun näin tämän kirjan kirjastossa, olin että "En koskaan lue tuota. Taas yksi suomalainen yrittää kirjoittaa kirjaa." Kun näin kuitenkin mainoksen kyseisestä kirjasta, kiinnostukseni heräsi ja lainasin sen heti. Luin kirjan nopeasti loppuun, vaikka alku mielestäni olikin tympivä ja vähän tökkivä -sekä perinteinen Vanhempi kuollut -tapainen. Kun Mikael kuitenkin astui kuvioon, halusin lukea kirjan nopeasti loppuun. En oikeastaan pitänyt hänestä, vaikkakin jokin hänen salaperäisyydessään ja egossaan veti minua puoleensa. Lisäksi Raisa oli mielestäni vähän lapsellinen, vaikkakin päättäväinen minkä lopusta voi huomata. Huomasin myöskin, ettei tämä kirja ole yhtään sellainen, miksi sitä luulin. Rouhiainen tosiaankin osaa kirjoittaa, eikä se ole mitään perinteistä tylsää tekstiä -ei tuo edes Twilightia mieleen vaan on sitä parempi! Jäin kuitenkin kirjan loputtua odottamaan lisää tietoa Raisan veljestä, sekä mitä hänelle ja Mikaelille tapahtuu :D