Aamunkoi

Tässä teoksessahan tapahtui vaikka ja mitä, kerrassaan koukuttavaa! Tykkäsin kirjasta paljon ja jännitys säilyi loppuun asti. Täytyy todeta, että kirjat ovat paljon parempia kuin näistä tehdyt elokuvat. Elokuvien tyyli on jotenkin liian taide-elokuvamainen, kun kirjat taas etenevät reippaasti (no päähenkilön omia päänsisäisiä jorinoita lukuunottamatta) seikkailusta toiseen ja draamasta seuraavaan.

Kirja on periaatteessa jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen ja viimeinen on kirjoitettu Bellan näkökulmasta ja keskimmäinen taas Jacobin. Oma suosikkini on kirjan kolmas osa. En itse pitänyt kovin paljoa Jacobin näkökulmasta kirjoitetusta tekstistä. 

Kirjan juoni on ihan mukavaa luettavaa, ei mitään kovin erikoista. Välillä on jopa hieman tylsän puoleista. Jos pitää onnellisista lopuista, silloin tämä kirja kannattaisi ehkä lukea. Loppu on melko kliseinen, mutta itse kyllä pidin siitä.

756:ssä sivussa on paljon asiaa. Siihen mahtui monia tunteita: ärtymystä, iloa ja tusina muita. Kirja oli pysäyttävä ja jätti lukijan, minut ainakin, sanattomaksi, vaikken mikään twilightin suurin fani olekkaan. Ihan jees päätös ;D

Twilight oli niitä ekoja sarjoja joita luin. Palvoin sitä mutta parin vuoden päästä en voinut sietää koko sarjaa. Yökk. Bella Swan ja Edward. Romanssi vaikuttaa ekaksi söpölltä ja kaikkea, mutta sittenkun luet epäilystä niin aivasi räjähtää jos shippaat Bellaa ja Jacobia. Sitten Aamunkoin jälkeen pidät vaan Jacobista ja laumasta ja Renesmeestä. Ainoa syy miksi luin kirjaa olivat he ja erikoisvoimat jotka kiinnostivat minua. Ne jotka rakastaa mahdotonta kolmiodraamaa ja Bellaa joka haluaa olla verenimijä niin kipeesti niin voi rakastaa tätä, mutta en minä. Selitän mielipiteeni varmaan jyrkästi, mutta näin se vain on. Kirjasarja olisi hyvä ilman tyhmää kolmiodraamaa ja ärsyttävää rakkaustarinaa ja Edward ei edes tunne hirveän todelliselta hahmolta. Kaikki muut kirjassa ja kirjasarjassa oli iha jees. Sytyin tälle kirjalle mutta roihu paloi loppuun ja tuhkat pyyhittiin pois ja jäi vaan musta läntti. Loppu oli muurenkin laimea ja ainoa hyvä asia oli se että Jacob ja Renesmee päätyvät kai yhteen. Sanon vaan että kirjasarja on lukioille suuri pettymys ainakin minulle se oli kun nyt sitä lukee.

Huikea päätösosa? Ollaanko tässä nyt ihan varmoja? Ei minun mielestäni. Ainoa hyvä puoli KOKO kirjassa on Jake, eipä tässä muuta ollutkaan kuin sitä että palvotaan Renesmeeta. Mutta ei se mitään. Näkemykseni Edwardistä on huonontunut koko ajan tätä sarjaa lukiessa, kun se on niiiin huolissaan Bellasta ettei mitään rajaa. Noh, onpa tääkin nyt tullut luettua, ja olen varma etten lue toista kertaa...

Mahtava lopetus Houkutus-sarjalle. Tärkeintä oli loppu, kun Bella pystyi näyttämään ajatuksensa Edwardille. Kirja oli hyvä, enkä muuttaisi siinä yhtään mitään.

Ihan jännittävä päätös sarjalle. Jacobin osuus oli parempi, mutta muutkin menetteli. Bellan raskaudessa oli tosi järkyttäviäkin kohtia mutta pääasiassa ihan hyvää settiä. Kannattaa tämäkin lukea jos muut on jo lukenut :D

Pidin! Tämä kirja oli todella mukavasti toteutettu sillä tykkäsin myös lukea Jacob:in ajatuksia. Hyvä päätös sarjalle, vaikkakin hieman ennalta arvattava alusta. Loppua kohden jännitys tiivistyi ja no tykkäsin!

Hyvä kirja. Sopiva päätös sarjalle.

Ihan paras kirja ompi tää!!! Kannattaa lukea. Joissain kohti tylsä , mutta muuten ei minun mielestä...

Kirja oli ehkä hitusen liian lyhyt, mutta jännitystä eikä Edwardin ja Bellan rakkautta unohdettu tässäkään kirjassa. rauhallinen alku ja kaunis luppu oli mahtava pääte tälle jännittävälle sarjalle.vaikka juuri tälläisissä kirjoissa minua vähän harmittaa se että kun tietää että bella selviytyy niin jännitys määrkin vähenee,mutta kyllä minua jännitti ihan tarpeeksi.minusta on mukavaa,että tässä sarjassa kirjat eivät tylsisty loppua kohdan niinkuin valitettavassti joissain muissa sarjoissa.siitä kirja ja koko sarja lisää pisteitä.jänntin aina joka kirjan jälkeen että minkäköhän lainen kirja seuraavaksi tulee,mutta turhaan jännitin.tmä kirja oli mahtava.

Kirja miellyttäisi muuten mutta en pitänyt kun piti lukea Jacobin näkökulmasta. Minua ärsytti myös lopppuratkaisun optimaalisuus (niin kai se sanotaan). En myöskään käsitä miksi sarja loppuu tähän. Itse olisin toivonut että sarjan lopuksi Volturit kukistuvat. Tässä kirjassa Voltureita vastaan ei edes tapeltu.

<3 <3 <3 Aivan ihana sarja jonka olen lukenut useampaan otteeseen. <3

Sanon suoraan, että petyin pahasti. Oletin että tässä kirjassa olisi hirveästi toimintaa jne. Mutta kuitenkin siinä oli jotenkin liikaa hössötystä ja loppu lössähti. Muut sarjan kirjat ovat olleet hyviä, harmitti jotenkin kun viimenen kirja vie kaiken hohdon pois.

Koko Houkutus-sarjan kirjoista paras (: ?

Minusta Aamunkoi on aivan mahdottoman hyvä kirja ! Se on ihanasti täynnä romantiikkaa ja jännitystä , koska Edward ja Bella menee naimisiin ja Jacob leimautuu <3

Todella hyvä kirja. Pidin siitä että kirjassa oli myös Jacobin näkökulmasta. Aloin pitää vain entistä enemmän Jacobista hahmona. Kaksi asiaa olivat sellaisia joita en pitäny. Ensimmäinen oli nimeltä Renesmee. Jotenkin en pidä hänestä ja minua ärsytti suunnattomasti se että häntä hehkuteltiin koko ajan. Ja toinen asia joka oli ärsyttävä, oli loppu. Se oli yksinkertaisesti tylsä. Siinä vain höpöteltiin, eikä mitään jännittää tapahtunut. Mutta muuten kirja oli ehdottomasti Houkutuksen ja Uusikuun kanssa yhtä hyvä.

Tämä kirja vei uskoni saagaan lopullisesti, sillä se palasi takaisin siihen mistä se tasoaan nosti Uusikuun ja Epäilyksen aikana. Kirja oli suunnattoman tylsä ja Bella ei vieläkään saavuttanut hahmoonsa minkäänlaista syvyyttä tai järkeä, ja kaikki jännitys esimerkiksi susien reaktiosta vampyyrivauvaan sekä volturien kanssa taistoon lässähtivät samantien. Edes Meyerin hiukan parantunut kirjoitustyyli eivät enää tätä kirjaa pelastanee. Myönnän myös nauraneeni vedet silmissä kun selviää että vauvavampyyri on tuloillaan, sillä se oli kaikessa mahdottomuudestaan johtuen hyvin hölmö veto kirjailijalta. Vauvan synnyttyä ja Bellan muututtua saattoi jo todeta että "arvasin". Sillä kaikenhan täytyy olla tällaisissa teineille suunnatuissa siirappitarinoissa aivan täydellistä loppua kohden - sitä myöten että Edward voi vihdoin lukea Bellankin ajatuksia. Kirja oli suurin pettymys kaikista neljästä ja jos vain voisin niin antaisin tälle vain + enemmän kuin Houkutukselle, sillä pidin siitä osasta jossa kuvailtiin Jacobin tunteita.

Ihan hyvä lopetus ihanalle kirjasarjalle, vaikka ei kaikkea toiveita pystynyt täyttämäänkään. Tätä viimeistä kirjaa odotin yli vuoli vuotta. Tässä kirjassa oli aikuisempi ote, mutta se sopi tähän. Hyvät puolet kirjassa: - Edward ja Bellan häämatka ja elämää nuorparina, pelkäsin ettei hääyötä käsiteltäisi ollenkaan. - Päästiin Jacobin pään sisälle, huomasin heti lukevansa aivan eri henkilö näkökulmasta. Jacobin huumori oli ihan mahtava. Edwardin ehdotus Jacodille Bellasta oli kutkuttava ja pöyristyttävä, ihan Bellalla olisi tahdoton nukke (taitaa hieman ollakin). Jacobin kautta päästin muittenkin ilmisusien pään sisälle ja Leah oli henkilönä paljon mielenkiintoisempi kuin Bella - Käsiteltiin Bellan elämä vampyyrina, pelkäsin että muutos tapahtuisi vasta viimeisillä sivuilla. Kiva tällaisesta tavallisesta puolauskyvyttömästä tyttöstä tuli kaikista vahvin. Bellan kilpi mielenkiintoinen, mutta osasin odottaa jonkinlaista erikoistaittoa. - Onnellinen loppu Huonot puolet: - Miinusta kirjassa oli että hypättiin kauan odotettu Edwardin ja Bella ensimmäinen kerta, vaikka osasin sitä odottaa, oli se pettymys silti. On tietysti hyvä jättää mielikuvituksen verran, olisi siitä vähän voinut kuvailla vaikka onkin nuortenkirja. - Taistelu Volturien kanssa, jota kirjassa odotettiin ja valmisteltiin kauheasti, eikä sitten edes taisteltu. Minusta se latisti loppua. Toivottavasti elokuva ottaa asiasta enemmän irti. Toivottavasti Meyer kirjoittaa vielä Leah tai Renee näkökulmasta. Ja tietysti ehdottomasti nettiin vuotanut Midnight Sun kirjan (edwardin näkökulmasta houkutus). Ei muuta hakeat jäähyväiset kirjasarjalle.

Meyer on hyvä kirjoittaja, mutta en oikein innostunut koko tästä kirjasarjasta. Bella oli turhan vetelä tyyppi, oli valmis heittämään menemään koko ihmiselämänsä yhden jätkän takia. Edward ei ollut mielestäni edes kauhean kiinnostava hahmo. Hänessä olisi voinut olla enemmän särmää, hiukan pahaa poikaa. Jakob ja muut sudet olivat paljon kiinnostavampia. Tämä osa kirjasta oli kyllä aika turha, tarinan olisi pystynyt tiivistämään kolmeen osaan. Aamunkoi -kirjassa oli hyvä kohta se, kun sudet saivat tietää vampyyrilapsesta. Odotin, että nyt alkaa kunnon rytinä, mutta ei. Jos kirjoissa olisi ollut enemmän kierroksia ja säpinää, olisi ollut hyvä. Lapsena luin kirjoja "pikkuvampyyristä", en muista kuka ne oli kirjoittanut, kai joku saksalainen. Meyerin kirjojen kohdalla ajattelin, että nyt pikkuvampyyri rakastuu. Aamunkoissa pikkuvampyyri menee naimisiin ja saa lapsen. Jos Meyer olisi jatkanut sarjaa, seuraavaksi olisi kai ollut vuorossa "pikkuvampyyrin keski-iän kriisi". Ai niin, eihän ne vanhene.

Kaikista Houkutus-sarjan kirjoista pidän vähiten tästä. Ensimmäinen osaa toimii hyvin kokonaisuutena, Edwardin ja Bellan välillä kipinöi sävähdyttävästi ja kaikki toimii. Olen lukenut Houkutuksen useita kertoja. Aamunkoi on venytetty. Sarja menetti hohtonsa luultavasti kolmannessa osassa: se herätti lähinnä kiukkua. Neljäs osa on jo todella paljon liikaa. Meyerin kieli toimii, Jacobin vitsit ovat hurmaavan hillittömiä ja sinänsä tekstikin on ihan laadukasta. Ongelma piilee siinä, ettei Stephenie osaa kietoa juonta kiinnostavalla tavalla. Sarjan kaikkia kirjoja yhdistää heikko, itseään yhä uudestaan toistava ennalta-arvattava juoni. Ihana romantiikka on aina korvannut tämän puutteen, mutta Aamunkoista jää uupumaan sitä jotain, mikä tekee muista kirjoista niin viehättäviä. Yksi osa tästä salaperäisestä jostakin on Edward. En tiedä mitä on tapahtunut, mutta Edwardin huulet tai silmät eivät hetkauttaneet minua minnekään. Siinä missä hihitin ja tärisin ihastuksesta Houkutuksessa, Aamunkoi ärsytti: missä se tuttu väristys viipyi? Edward on siis menettänyt sen säkenöintinsä. Bella sitten? Bella on yhä se heikko ja pompoteltava naissankaritar, hieman uppiniskainen ja aavistuksen naiivi. Tästä päästänkin notkeasti kaikkein suurimpaan ongelmaan: Aamunkoin lepsuuteen. Loppu on niin naurettavan löysä, pettävä ja suorastaan nynnerö! Kun kirjaa kehutaan huikeaksi ja hämmästyttäväksi, olisin odottanut ratkaisua, joka olisi pudottanut penkiltä ja saanut kyyneleet vierimään. Nyt olo on pettynyt ja mielessä pyörii sana "arvasin". Onko opetus siis "pelkää kuolemaa, älä elämätöntä elämää?" Vai onko rakkauden tarkoitus ohittaa kaikki esteet? Tiedä häntä. Kaiken kaikkiaan: turvallinen teos, joka kyllä viihdyttää, mutta jättää turvonneen olon ja hieman harmistuneen mielialan. Jotain jäi puuttumaan tästä kiehtovan sarjan loppuosasta.

Luin kirjan yhdessä viikonlopussa. Se oli mielestäni hyvä, muttei paras kirjasarjasta. Pidin ensimmäisestä osasta, koska olen jotenkin aina kirjasarjan aikaisemmissakin osissa pitänyt Edwardin ja Bellan romantiikasta. Joten siksi ahmin oikein sen kirjan ensimmäisen osan. Pidin myös toisesta osasta, koska pidän myös Jacobista. Ja oli kivaa tietää mitä hänenkin päässään liikkuu. Kolmas osa oli sinäänsä hyvä, koska olihan sitä jo odoteltukin, että Bellasta tulee vampyyri. Mutta sitten taas hohtoa vei Renesmee, koska hänestä en pidä hahmona hirveästi.

Aamunkoi on mielestäni sarjan heikoin kirja. Vaikka en pidä muitakaan sarjan osia erityisen hyvinä, olivat ne kuitenkin sen verran mielenkiintoisia ja koukuttavia että kirjoja oli vaikea laskea käsistä. Aamunkoin suurin vika (muuhun sarjaan verrattuna) on sen tylsyys. Alku on varsin jännityksen täyteinen kun Bella ja Edward saavat toisensa ihan papin aamenella ja kakkososassa oli mukavaa vaihtaa näkökulmaa Jacobiin. Suurin pettymys on kirjan kolmas osa, jossa Bella muuttuu vampyyriksi ja Renesmee syntyy. Kolmannen osan luulisi olevan kaikista kiinnostavin, sillä oikeastaan vasta tässä osassa juoni kunnolla käynnistyy: sitä se ei ole. Sain kahlata päästäkseni kolmannen osan läpi. Jännitystä yritetään kasata, mutta loppuratkaisu on antiklimaattinen ja tunnelma lässähtää. Kirjaa vaivaavat myös samat asiat kuin aikaisemmissa osissa. Bella on yhä aika onneton pelastettava neito pulassa (kolmanteen osaan asti), Edward ylidramaattinen, mustasukkainen ja tukahduttava. Meyerin käyttämä kirjoitustyyli on rönsyilevää ja "painavaa" purple prosea, josta itse en ainakaan oikein perusta. Juoni on samaa tasoa kuin aikaisemmissa osissa: paino on Bellan ihmissuhteilla, ja juoni jää toissijaiseksi. Sarjan fanit varmaan löytävät tästäkin kirjasta jotain pidettävää, mutta tuskin tällä kirjalla Meyer ainakaan monta uutta fania saa. Suosittelen minäkin aloittamaan sarjan ihan alusta, ei vain ymmärtämisen kannalta, vaan myös siksi että Houkutus on varmaankin sarjan paras osa.

Luin Aamunkoin viikossa ja pidin kovasti. Siinä oli hyvin tunteellisia kohtia ja melkein itketti, vaikka tiesin, että lopulta kaikki päättyy hyvin. Kirja päätti hienosti ja selvästi Houkutus-sarjan, vaikka minun lemppariani Jasperia ei ollut niin paljon kirjassa kuin olisin toivonut, mutta enemmän kuitenkin kuin muissa kirjoissa. Suosittelen kirjaa kaikille ja varsinkin niille, jotka ovat jo ennestään tutustuneet Houkutus-sarjaan. Kaikki ne, jotka eivät ole lukeneet mitään Houkutus-sarjan kirjoista, niin ei kannata aloittaa tästä, koska voi olla hyvin vaikea tajuta mitään, mutta aloittakaa toki kirjasarjan ensimmäisestä osasta.