Olin odottanut kirjaa mielenkiinnolla ja kun sen kirjastosta sain aloitinkin heti sitä lukemaan. Kirja oli mielestäni heti alusta alkaen ihan suhtkoht mielenkiintoinen ja hieman normaalista poikkeava, joskaan vielä alussa en tiennyt oliko se hyvä vai huono.
Pidemmälle lukiessani totesin että Nathan on hieman naivi, joka on ihmisissä kaikkein ärsyttävin piirre, mutta tämä luenteen piirre keskittyi lähinnä vain Annaliseen koskevissa asioissa jonka johdosta en pitänyt hänestä missään vaiheessa. Kun Annalise ilmestyi Mercuryn luokse toivoin kovasti että hän kuolisi, mutta eiiipä tietenkään -_- Noh toivoni elää vielä tuon asian suhteen.
Pidin koko kirjan alan Marcusista ja Gabrielistä jojten toivo että heitä on paljon jatkossa ja että Nathan lopettaisi naivina olemisen.
Kokonaisuudessaan pidin kirjasta melko paljon ja aijon lukea jatko-osat. Tästä osasta jäi puuttumaan "se jokin" mutta toivon sen tulevan seraavassa osassa.