Sointulause

suomalaisten kirjailijoiden kirjoittamat kirjat ovat aina epäilyttäneet minua, mutta kirjailijan suomalaisuus ei haitannut tässä tapauksessa tipan tippaa. Yksi lempikirjoistani.

Henkilöt olivat syviä ja kirjaa lukiessa pystyi melkein tuntemaan henkilöiden tunteet ja ajatukset. Tarina ei tylsistynyt edes nanosekunniksi ja oli vaikeaa laskea kirjaa kädestään edes hetkeksi sitä lukiessaan. Helsingin slangi häiritsi pikkuisen mutta siihenkin tottui muutaman luvun jälkeen.

Oli mielenkiintoista lukea kirjaa joka sijoittui Suomeen, kun on niin tottunut ulkomaalaiseen kirjateollisuuten. Kirjaan pystyi samaistumaan ja yhtymään.

Suosittelen lämpimästi :)!

Vähän epäilytti kannen ja nimen takia kun aloitin kirjan lukemisen, mutta positiivinen yllätys se oli.

Nimi kuulostaa perinteiseltä kolmiodraama-vampyyrisarjalta ja kansi vain vahvistaa asiaa, mutta paranormaaleja otuksia ei ollut kirjassa yllätyksekseni yhtäkään, ja olen tavallaan helpottunut siitä, vaikka pidänkin fantasiasta, välillä on mukavaa olla ihan ilman yliluonnollisuutta.

Kirjaan eläytyi helposti mukaan ja tapahtumat näki mielessään. Henkilöt olivat mielenkiintoisia ja loppu sai odottamaan innolla, mitä seuraava osa toisi tullessaan.

Suosittelen :)

Ehdottomasti yksi lempikirjoistani!

Twilighteissa Meyer kirjoittaa teinifantasiaa, ja liikkuu kolmiodraaman ympärillä melkein koko kirjasarjan ajan, Vieras (The Host) on myös nuoremmille suunnattu, mutta laadukkuus on niin paljon huikeampi että voi vain ihmetellä onko Vieras ja Twilightit saman kirjailijan kirjoittamat.

Ensiksi voisi luulla että kirja on yksinkertaisen perinteinen avaruusoliotvaltaavatmaan-tyyppinen kirja, mutta siinä on niin paljon muutakin. Kiintoisaa on, että "avaruusoliot" -kirjassa nimeltään sielut- ovat erittäin sivistyneitä ja eivätkä lähellekään vihreitä kolmiopäitä.

Henkilöt ovat herkkiä ja syviä, etenkin päähenkilöt. Elin mukana tarinassa kokoajan ja tunsin henkilöiden tuskan, kaipuun ja kärsimyksen.

Romaani on psykologinen, ja panee lukijan miettimään toden teolla.

LUKEKAA! :)

Kirja oli hyvä, ja antoi paljon miettimisen aihetta.

Luin sen ystäväni suositusten ja täällä Risingissä näkemieni arvostelujen perusteella.

Suurin osa arvosteluista kertoi kuinka ahdistava ja pelottava kirja oli, mutta itse olen toista mieltä. Ahdistavuus näkyi vain viimeisten 50 sivun aikana, muuten se oli ehkä hieman pelottava. Kirja oli hyvin todentuntuinen, ja oli kiinnostavaa seurata lapsien muuttumista sivistyneistä englantilaispojista villeiksi. Loppu oli yllättävä mutta hyvä.

Suosittelen niille joita ei haittaa, että teksti on vanhanaikaista.

Aika tavallinen nuorten kirja. Juoni oli kiehtova joten tartuin ensimmäiseen osaan vaikka kansi totisesti epäilytti. Hasukaa viihdykettä lukiessa mutta kirja ei osoittanut mitään syvempiä tunteita.

Henkilöhahmoja oli monta, ja jotkut olivat mitään sanomattomia ja ikäänkuin vain lisätty huvikseen mukaan kirjaan, jotkut taas olivat kiehtovampia. Jos "mukaan sysättyjä" hahmoja olisi vähän syvennetty niin taso olisi noussut.

Suosittelen jos etsit suhteellisen kevyttä luettavaa ja/tai fantasia-kirjallisuutta :)

Todella hyvä kirja.

Ei kestänyt kauaakaan kun olin jo tämän lukaissut ja toista osaa menin metsästämään, jota ikävä kyllä vielä ei ollut tullut kirjastoihin.

Kirjoitustyyli oli hyvä ja tarina kulki jouhevasti. Henkilöt olivat hyviä ja sisältöä riitti.

Suosittelen :)

Paras kirjasarja mitä olen ikinä lukenut!

Juoni oli todella mukaansa tempaava ja tarina toteutettu loistavasti. Jokainen osa seurasi saumattomasti seuraavaa.

Tykkäsin kovasti kirjasta. Juoni oli hyvä ja toteutus myös. Henkilöt olivat ihanan persoonallisia eivätkä pelkkiä sivuhahmoja ja pystyin eläytymään. Olen iloinen ettei Stine kirjoittanut Destinyä ja Livvyä liian samanlaisiksi vaan he ovat kaksi täysin eri persoonaa. Olen lukenut toisenkin osan ja se oli aivan yhtä hyvä kuin ensimmäinen, ellei parempi.

Tämä kirja on jotain niin mahtavaa, että en voi kuin ihmetellä J.R.R.Tolkienin luovuuta ja mielikuvitusta. Kirjan lukemisesta minulla on jo jonkin aikaa, mutta yhden asian muistan kristallin kirkkaasti, kirja oli upea. Kun Hobitin kerran aukaisi, ei siitä saanut iroitettua näppejään ennenkuin viimeinenkin sana oli luettu. Mestariteos.

Tämä kirja-sarja oli hulvattoman hauska lukukokemus. Lainatessa kirjaa epäilin vähän, kirjan nimi oli hyvin lutoaantyöntävä, mutta itse tarina oli jotain aivan muuta. Monta kertaa sain nauraa vedet silmissä Rachelin töppäyksille. Sarja ei missään vaiheessa tylsistynyt ja aina kun olin yhden kirjan lukenut, oli pakko saada seuraava osa.

Muistan ikuisesti kun 9 vuotiaana tyttönä poimin tämän kirjan kirjastossa hyllystä ja hihkuin isälleni kuinka paksun kirjan olin lainannut. Kirjan lukemisesta on nyt jo aikaa joten en muista läheskään kaikkea tarkasti, mutta muistan, että tätä kirjaa kuljetin mukanani niinkauan, kunnes luin sen loppuun, myös suihkussa, pyöräillessä ja koulussa.

Hieman raaka kirja 9-vuotiaalle oli mutta se ei minua haitannut, elin täysillä mukana jokaisessa hetkessä. Voisi luulla että kirja on lapsellinen, jostain näkökannasta katsottuna se onkin, mutta perusrunko ei todellakaan ole lapsille suunnattu.

Moersin kirjoitustapa oli ja on edelleen, erittäin mielenkiintoinen ja ennalta-arvaamaton. Ikinä ei voinut tietää, mitä seuraavaksi kirjassa tapahtui. Tarina kulki mielenkiintoisesti ja voin vain kuvitella, kunika uskomaton mielikuvitus kirjailijalla oli, kun pystyi luomaan tällaisen fantasia-maailman.

Suosittelen kaikille joita ei haittaa hieman poikkeava kirjoitustyyli ja jotka tykkäävät fantasia-kirjoista :)