Skotlantilainen Iain Menzies Banks (1954–2013) oli eräs harvoista kirjailijoista, joka saavutti suurta suosiota sekä valtavirran romaaneilla että tieteiskirjailijana. Banks kirjoitti vuorotellen kumpaakin lajia, mutta sanoi pitävänsä itseään ennen muuta tieteiskirjailijana. Vuonna 2008 Times-lehti valitsi Banksin 50 parhaimman toisen maailmansodan jälkeisen brittikirjailijan listan sijalle 38.
Iain Banks syntyi Dunfermlinessa Fifen piirikunnassa merimiehen ja entisen taitoluistelijan ainoaksi lapseksi. Hän kasvoi talossa joka oli täynnä kirjoja ja oppi pian rakastamaan niitä. Vieraillessaan ystävänsä kotona hän hämmästyi ... (lue lisää)
huomatessaan ettei heillä ollut kirjoja. ”Minulle se oli kuin huomata ettei heillä ole juoksevaa vettä tai sähköä”. Banks kiinnostui jo nuorena tieteiskirjallisuudesta, ja etsi lähikirjastostaan käsiinsä kaikki mahdolliset tieteisromaanit.
Vuonna 1975 Banks valmistui Stirlingin yliopistosta pääaineinaan englanninkielinen kirjallisuus, filosofia ja psykologia. Opiskellessaan Banks osallistui taustanäyttelijänä Dounen linnan lähettyvillä kuvatun elokuvan Monty Pythonin hullu maailma lopputaisteluun. Hän matkusteli Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, ajoi Yhdysvaltain läpi, päätyi Lontooseen, asui yhteisöasunnossa jatyöskenteli useilla eri aloilla terästeollisuudesta informaatiotekniikkaan. Koko ajan Banksin pyrkimyksenä oli kuitenkin tulla kirjailijaksi.
Banks nousi kuuluisuuteen ensimmäisellä julkaistulla romaanillaan Ampiaistehdas (1984), joka yhdisti mustaa huumoria ja kauhua. Jo ennen Ampiaistehtaan julkaisemista Banks oli kirjoittanut kolme tieteisromaania (joista on suomennettu Pelaaja ja Aseiden käyttö), jotka eivät olleet löytäneet kustantajaa. Sittemmin ne ja muut Banksin scifikirjat julkaistiin nimellä Iain M. Banks (”kirjallisuushistorian ilmeisin salanimi”).
Kirjailijan vanhemmat olivat nimenneet hänet Iain Menzies Banksiksi, mutta erehdyksen vuoksihänen viralliseksi nimekseen tuli Iain Banks. Alun perin Banksin tarkoituksena oli julkaista kaikki romaaninsa epävirallisesti käyttämällään nimellä Iain M. Banks, mutta kustannustoimittajat halusivat jättää M-kirjaimen pois.
Useat Banksin sf-kirjoista kuuluvat Kulttuuri-sarjaan, jota tervehdittiin avaruusoopperan uudistajana. Ensimmäinen Kulttuuri-kirja oli Muista Flebasta (1987). Pelaaja (1988) sai Tähtivaeltaja-palkinnon. Kolmantena kirjana seurasi kerrontarakenteeltaan poikkeuksellinen Aseiden käyttö (1990). Kulttuuri-kirjat ovat itsenäisiä teoksia ja ne voi lukea halutessaan missä järjestyksessä tahansa.
Tähtivaeltaja-lehden haastattelussa Banks sanoi: ”...haluan
kaikki lisukkeet: haluan isot avaruusalukset ja laserpyssyt,
kaikenlaiset laitteet, pidän sellaisista, pidän isoista tehosteista,
leveästä valkokankaasta, kirjoitan näiden ja utopian rajamaista.”
Kulttuuri-kirjojen päähenkilöt eivät ole ihmisiä, vaikka he
muistuttavat ihmisiä suuresti. Kulttuuria ylläpitävät Mielet ovat
käsittämättömän voimakkaita tekoälyjä. Kulttuuri on tasa-arvoinen ihanneyhteiskunta, kirjailijan mukaan ”sellainen paikka jossa haluaisin elää”. Kulttuuri on rauhanomainen yhteisö, joka haluaalevittää sanomaansa muillekin, mutta ilman väkivaltaa. Kulttuuri on tarinoiden taustalla mutta ei kuitenkaan niiden näyttämönä, sillä kirjailijan mukaan täydellisestä yhteiskunnasta on vaikea kirjoittaa mitään kovin mielenkiintoista. Kuvatessaan selkkauksia Kulttuurin reunoilla Banks käsittelee oman yhteiskuntamme eri puolia selkkausten osapuolten ominaisuuksina.
Brittiläinen tieteiskirjailija Charles Stross totesi Iain Banksista: ”Hän vain yksinkertaisesti ilmestyi tyhjästä 1980-luvun keskivaiheilla, ja koko kenttä muuttui sen mukana. Hän tarttui kuolleeseen aiheeseen, avaruusoopperaan, potki siitä viimeisetkin pihinätulos ja muokkasi siitä juuri sellaisen kuin itse halusi. – – Kukaan ei ollut sanomassa hänelle, että se mitä hän oli tekemässä, olisi mahdotonta.” (Tähtivaeltaja 4/2005)
Banks asui Etelä-Englannissa vuoteen 1988 asti, jolloin hän muutti
takaisin synnyinseudulleen. Hänellä oli tapana kirjoittaa romaani kolmessa kuukaudessa ja pitää sen jälkeen yhdeksän kuukautta vapaata. Banks oli Britannian uskonnottomien etujärjestön National Secular Societyn kunniajäsen. 2000-luvun alussa hän palautti passinsa pääministerille vastalauseena Irakin sotaan osallistumisella. Hän myös kieltäytyiBrittiläisen imperiumin ritarikunnan jäsenyydestä. Suomessa Banks vieraili vuoden 1991 Finnconin kunniavieraana.
Banks menehtyi syöpään 9.6.2013 vain 59-vuotiaana.
Suomennetut teokset nimellä Iain Banks
Ampiaistehdas (1984)
Kävelyä lasilla (1985)
Crow Roadin käsikirjoitus (1992)
Syyllisyys (1993)
Siirtymä (2009)
Suomennetut teokset nimellä Iain M. Banks
Muista Flebasta (1987)
Pelaaja (1988)
Aseiden käyttö (1990)
Tähystä tuulenpuolta (2000)
Algebraisti (2004)
Pintakuvio(2010)
Lähteitä
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 2. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ, 2004.
Linkkejä
Tommi Aitio: Muista Flebasta & Pelaaja. Helsingin sanomat 17.8.1995.
Juhani Hinkkanen: Pelaaja. Aikakone1/1994.
Vesa Lehtinen: Tähystä tuulenpuolta. Aikakone 15.8.2000.
Jussi Ahlroth: Tähystä tuulenpuolta. Helsingin sanomat 5.6.2004.
Toni Jerrman: Tähystä tuulenpuolta. Tähtivaeltaja 2/2004.
Mette Söderman: Tähystä tuulenpuolta. Luetut 27.3.2009.
Ville Lähde: Siirtymä. Voima 1/2010.
Juho Kuorikoski: Pintakuvio. Pohjalainen 6.6.2012.
Toni Jerrman: Pintakuvio. Helsingin sanomat 5.7.2012.
Erkki Kanerva: Pintakuvio. Turun sanomat 6.8.2012.
Petja Savoila: Pintakuvio. Keskisuomalainen 20.8.2012.
Kuvassa Iain Banks vuoden 2005 Worldconissa Glasgow'ssa. Lähde: Wikimedia Commons.
