Yön kirous

Sain viimein käsiini Yön kirouksen ja aloitin lukemisen innoissani. Odotukset tätä kirjaa kohti olivat suuret. Alku oli hyvä, mutta tuntui, että nyt kaikki tapahtuu liian nopeasti. Tapahtumia oli hyvin ja hahmot olivat persoonallisia, vaikka kaikkiin ei vielä päässty syvemmin. Minusta Ashleyn ja Maddoxin ei pitäisi olla alussa niin luottavaisia toisiaan kohtaan, sillä loppu on arvattavissa parin ensimmäisen aukeaman jälkeen. Liian nopeat tunneketjut kuuluvat kyllä Harlequinin kirjoihin, joten ei tässä kirjassa turhaan jossiteltu. Yön kirous ei ollut pettymys, mutta ei suuremmin yllätyskään. Toivon seuraavan kirjan olevan jotakin enemmän.

Luin kirjan englanniksi, koska en millään löytänyt suomennettua versiota. Pakko myöntää, että Showalter on luonut aivan uskomattoman koukuttavan kirjasarjan. Oli kiva huomata, että Väkivallan riivaama Maddoxin tekoja ei sokerikuorrutettu. Hänen mielensä on synkkä, väkivaltainen ja julma ja se pysyi kutakuinkin sellaisenaan kirjan loppuun saakka. Ashlyn totta kai on ainoa, joka pystyy rauhoittamaan hänen demoninsa.
Muut soturit, Reyes, Lucien, Paris, Aeron ja Torin ovat niin... ihania? Rakastuin jokaiseen heihin aivan mittamattomasti, enkä malta odottaa että pääsen lukemaan heidänkin tarinansa.
Kirja leiskui kuumia kohtauksia ja kutkuttavia juonenkäänteitä. Takaan, ettei kirja jätä sinua kylmäksi!

Ah ja voih, olen sanaton. Rakastan fantasiaa ja romantiikkaa yli kaiken. Tässä kirjassa niiden lisäksi on vielä upeita demonimiehiä. Teksti on helppolukuista eikä yhden asian ympärille jäädä pyörimään tuhottoman pitkäksi aikaa. Lisäksi on paljon mytologiaa. Sarja tosiaan muistuttaa aika paljon Black Dagger Brotherhoodia, mutta tuntuu, että tämän sarjan miehissä on enemmän luonnetta.

Manalan valtiaat sarja kertoo sotureista, jotka avasivat Pandoran lippaan, päästivät maailman demonit maailman vitsaukseksi. Rangaistukseksi jumalat kirosivat soturit demonien vartijoiksi. Jokainen soturi joutuu kantamaan sisällään omaa demonia, esim. kuolemaa, väkivaltaa tai haureutta. Sarjan aloittaa Maddoxin kuolemattomasta soturista, joka kantaa väkivallan demonia ja hän joutuu kuolemaan joka yö väkivaltaisesti. Hän kohtaan ääniä kuulevan Ashlyn, he tuntevat heti vetoa toisiinsa. Heidän onnen tiellä on kuitenkin toiset soturi, jumalat ja Maddoxin sisällä oleva demoni, joka haluaa satuttaa Maddoxin läheisiä. Olen romanttisten fantasiakirjojen suurkuluttaja, ilokseni Harlekiini julkaisut Nocture paranormaalia romantiikkaa sarjaa. Yön kirous on laadukas kirja harlekiiniksi. Kirja sisältää Kreikkalaista mytologia ja mielenkiintoisia juonia. Henkilöt ovat kiinnostavia, varsinkin soturit jotka joutuvat taistelemaan omaa demonin kanssa. Sarja muistuttaa J. R. Wardin Mustan tikarin veljeskunta sarjaa, paitsi sen mieshahmot epäuskottavampia pehmo machoja. Suosittelen sarjaa!