Merkintä
Alkuteos ilmestynyt 2021. Suomentanut Tapio Koivukari. Kannen suunnittelija: Martti Ruokonen. Sidottu, kansipaperi.
Tähtivaeltaja-palkintoehdokas 2024.
MILLAINEN ON KILTTIEN DIKTATUURI?
Lähitulevaisuuden Reykjavíkissä on otettu käyttöön myötätuntotesti. Kokeen läpäissyt voi ottaa "merkinnän", joka parantaa hänen asemaansa yhteiskunnassa. Kokonaisia rakennuksia ja alueitakin on merkitty, ja uuden tekniikan avulla suljetaan merkitsemättömät ihmiset ulkopuolelle.
Tuleva kansanäänestys, jossa päätetään tuleeko myötätuntokoe ja siihen liittyvä merkintä pakolliseksi, kuumentaa kaikkien tunteita, eri syistä. Hankkeen keulakuva, psykologi Ólafur, painottaa turvallisuutta ja terapiaa kaikille tarvitseville. Vastustajille merkintäpakko on sen sijaan inhimillinen katastrofi, joka romuttaa maan taloudenkin. Ratkaisevaksi taistelussa nousee testiä kammoksuvan nuoren Tristanin tarina.
Kirjasta sanottua:
”Vangitseva ja arvaamaton romaani, johon voi uppoutua kuin kuumaan lähteeseen.” – Fréttablaðið
”Kuva tulevaisuudesta, joka on häiritsevän lähellä nykyisyyttä. Idea empatiatestistä on yksinkertaisesti briljantti, maailmanrakennus on huolellista ja kiehtovaa. Romaani tarjoaa lukemattomia pohdintoja maailmasta, jossa elämme. Ísberg on fiksu ja tyylillisesti varmaotteinen. Hän ansaitsee ylistystä.” – Morgunblaðið
”En ole pitkään aikaan lukenut mitään näin merkittävää. Ilmiömäinen ja voimakas romaani.” – Skald
"Ísbergin romaani osoittaa, että kilttien diktatuuri on diktatuuri siinä missä mikä tahansa muukin totalitaristinen järjestelmä. Se kuvaa vähäeleisesti mutta hyytävästi, kuinka piittaamattomasti empatiakykyisiksi todistetut suhtautuvat empatiakyvyttömiksi leimattujen ahdinkoon." – Suomen Kuvalehti
Fríða Ísberg
Fríða Ísberg (s. 1992) asuu Reykjavíkissa. Hän on aiemmin julkaissut kiitettyjä ja palkittuja runo- ja novellikokoelmia. Merkintä on hänen ensimmäinen romaaninsa.
Kirja-arviot ja kommentit
Tässä yhteiskunnallisessa scifi kirjassa käsitellään ihmisoikeuksia ja luokkajakoa. Tapahtumat sijoittuvat kansanäänestyksen kynnykselle, missä päätetään ”Merkinnän” pakollisuudesta. Merkinnällä testataan ihmisen kykyä empatiaan ja tuloksien perustella yhteiskunta jakautuu. Asialla on kannattajansa ja vastustajansa sekä hyvät ja huonot puolet riippuen katsantokannasta. Kirjassa on eri lähtökohdista olevia hahmoja, joilla on omat näkökulmansa asiaan. Hahmojen tarinat linkittyvät kivasti toisiinsa.
En kokenut kirjoitustyylin tai suomennoksen olevan kovin sujuvaa, joten se latisti jonkin verran lukukokemusta. (29.4.2023)
Lähitulevaisuuden Reykjavikissä ihmiset riitelevät siitä, tulisiko uusi myötätuntotesti ottaa laajemmin käyttöön. Kokeen läpäisseet voivat ottaa merkinnän, joka parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa. Hylätyn saaneisiin taas aletaan suhtautua tulevina rikollisina. Kirja on epäilemättä kriitikoiden ylistämä ja kirjallisuuspalkintoja kauhova, koska minä en lämmennyt tälle lainkaan. Kokonaisuus on mielestäni monine näennäisen irtonaisine näkökulmahenkilöineen äärimmäisen sekava ja juonikin keskittyy lähinnä esittelemään ihmisten henkilökohtaisia ongelmia. Ajatushan tässä on kyllä mielenkiintoinen, siitä saa plussaa. Kirja tuo mieleeni Nielsenin Euroopan kevät -teoksen. Näissä on samanlaista henkeä, tosin Euroopan keväästä pidän henkilökohtaisesti enemmän.