Syvintä velhoutta
Alkuteos ilmestynyt 1985. Suomentanut Kaisa Luntinen. Päällys: Jussi S. Karjalainen. Sidottu.
School Library Journalin vuoden paras kirja 1985.
Nita ja Kit vedenalaisten vaarojen keskellä.
Vain muutama kuukausi on kulunut siitä, kun Nita ja Kit taistelivat maailmaa hallitsemaan pyrkivää Yksinäistä Voimaa vastaan rinnakkaistodellisuudessa, jossa New Yorkin olivat vallanneet pahantahtoiset koneet. Nyt nuoret velhot joutuvat taas vaativan tehtävän eteen, kun merten velhot eli valaat kaipaavat heidän apuaan. Nitan ja Kitin on osallistuttava suureen vedenalaiseen rituaaliin, jolla pyritään pysäyttämään jälleen kerran kauhua ja kaaosta levittävä Yksinäinen Voima.
Kahdentoista laulun -rituaali on kuitenkin raskas ja vaarallinen. Se tapahtuu tuhansien metrien syvyydessä, pimeässä ja kylmässä merenpohjan kanjonissa. Se edellyttää Nitalta ja Kitiltä myös muodonmuutosta, sillä vain valaiden hahmossa he voivat tehdä osuutensa. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan tiedä, että aalloissa piilee salakavala uhka, Mestarihai, jonka tehtävänä on tappaa yksi Kahdentoista laulun esittäjistä.
School Library Journalin Yhdysvalloissa vuoden parhaaksi kirjaksi valitsema Syvintä velhoutta on Velhonuoret-sarjan toinen osa.
Diane Duane
Diane Duane on syntynyt Yhdysvalloissa 1952. Koulun jälkeen hän opiskeli sairaanhoitajaksi ja käytti sen jälkeen kaksi vuotta psykiatrisen sairaanhoidon opiskeluun, minkä jälkeen hän muutti vuonna 1979 Kaliforniaan ja työskenteli tieteiskirjailija David Gerroldin apulaisena. Hänen ensimmäinen romaaninsa julkaistiin vuonna 1979. Vuonna 1981 Duane muutti Pennsylvaniaan. Vuonna 1987 hän meni naimisiin pohjoisirlantilaisen kirjailijan Peter Morwoodin kanssa. Yhdessä he muuttivat Britannian kautta Irlantiin, missä he asuvat nykyisinkin.
Velhonuoret
Velhonuorissa on ilmestynyt englanniksi kymmenen kirjaa. Sarjan suomentaminen jäi kesken.
Sarja sisältää 3 pääteosta ja yhteensä teoksia 3 kpl.
Kirja-arvioita
Syvintä velhoutta on toinen osa Nitan ja Kitin seikkailuista kertovaa Velhonuoret-sarjaa. Suosittelisin lukemaan ensimmäisen osan, vuonna 2003 ilmestyneen Haluatko velhoksi ennen tähän kirjaan tarttumista. Sen verran tiiviisti juoni tässä jatkuu. Nyt Yksinäinen Voima täytyy pysäyttää meressä. Nitan ja Kitin on jätettävä rentouttava lomansa ja osallistuttava vaaralliseen Kahdentoista laulun rituaaliin yhdessä merten velhojen, valaiden kanssa. Voidakseen tehdä sen heidän on muututtava valaiksi itsekin. Mutta loitsu on vaarallinen ja saattaa saada heidät kokonaan unohtamaan ihmisyytensä. Nitan vanhemmat tuottavat kanssa ongelmia, koska miten nuoret selittävät katoamisensa useaksi päiväksi? Nita joutuu kohtaamaan vanhempansa ja selittämään miksi hänelle on tärkeää jättää perheen yhteinen loma. Vanhempien suojelevat reaktiot ovat hyvin ymmärrettävissä. Uskoisin, että kaikki meistä ovat joskus olleet tilanteessa, jolloin on äärimmäisen tärkeää päästä jonnekin, eivätkä vanhemmat tahdo luottaa vain sinun sanaasi siitä. Olosuhteet eivät liene kenelläkään olleet aivan vastaavat, mutta tilanteeseen voi helposti samaistua. Kahdentoista laulu on kirjaimellisesti laulamalla esitettävä loitsu ja on varmasti asettanut haasteen kääntäjälle. Hän on selvinnyt urakastaan varsin kiitettävästi. Minua kiinnostaisikin kovasti verrata tältä osin alkuperäistekstiä suomennokseen. Joissain kohdin kirja on hidas, innokkaimmat toiminnan ystävät saattavat ohittaa kauniit meren kuvailut odotellessaan jotain tapahtuvaksi. Valaiden elämä on esitetty kiinnostavasti ja menee minulle täydestä. Varmasti kirjailija on tutkimustyönsä tässä asiassa tehnyt. Eri lajien erilaisuutta on yritetty korostaa. Kirjailija tuo selkeästi esiin kantansa luonnonsuojelun tärkeydestä. Luen kyllä mielelläni seuraavankin.