Kaksipiippuinen juttu

3. painos: Gummerus, 2006.

Kaksipiippuinen juttu sisältää viisi Mark Twainin myöhäistuotannosta valittua pitkää kertomusta. Elämänsä loppupuolella Twain oli syvästi pettynyt länsimaiseen maailmaan ja Yhdysvaltoihin vapauden luvattuna maana, ja hän oli pettynyt myös omassa elämässään. Se heijastuu myös näissä mystisvoittoisissa tarinoissa, jotka esittelevät tämän huumorin klassikon uudelta puolelta. Viiltävän terävästi Twain ruotii kertomuksissaan ihmisten pienisieluisuutta ja omatekoista moraalia, materialismia ja länsimaista maailmantilaa.

Kertomusten sävy vaihtelee riemastuttavasta parodiasta ja hurjasta seikkailukertomuksesta unen ja toden välillä liikkuvaan selontekoon maan päällä vierailevasta enkelistä, jolla on hätkähdyttävä nimi: Saatana. Kaiken pessimismin keskellä kertomuksia värittää yhä Twainin jäljentämätön huumori, tosin kitkerämpänä, purevampana ja irvokkaampana. Ne kertovat ihmisestä, joka elää yhä noituuden ja taikauskon kautta ja on kaikesta rihkamastaan huolimatta vain "ajatus tyhjien ikuisuuksien keskellä".

Teoksen on toimittanut Paavo Lehtonen ja kuvittanut R.Westrén-Doll.

Sisältö:

• Esipuhe (Paavo Lehtonen)
• Seikkailu kaukaisilla merillä (An Adventure in Remote Seas, 1898)
• Mies, joka lahjoi Hadleybergin kaupungin (The Man That Corrupted Hadleyburg, 1899)
• Myöhästynyt Venäjän-passi (A Russian Passport, 1891)
• Kaksipiippuinen juttu (The Double-Barrelled Detective Story, 1902)
• Salaperäinen vieras (The Mysterious Stranger, 1916) [F]