Varjo

Sidottu, kansipaperi.

Koskenkorva-palkinto 1995.

Räsäsen ja Vainikan suvuissa on kuolema usein korjannut satonsa varhain. Lapsia on kuollut kummallisilla tavoilla, moni sukupuun oksa on katkennut ennen lehtiin puhkeamistaan.

Eikä onni suosi Ruut Vainikan ja Reinar Räsäsen perhettäkään. Reinar muuttaa taivaaseen ja lapsista Juhanaa ahdistelevat oudot onnettomuudet ja Leaa vaivaa omituinen oireyhtymä nimeltä kyyhäräkleroosi.

Kohtalon kolhuihin on suvuissa totuttauduttu kahdella eri tavalla. Naisista on tullut uskovaisia, jotka uskovat että kaikella on tarkoituksensa, näytti maailma miten julmalta tahansa.

Mutta lääkäreiksi lukeneet miehet ovat aina uskoneet vain tieteeseen. Jos Jumalaa ei ole, niin kuka vain voi ryhtyä jumalaksi, kunhan vain tietää miten...

Sukuromaaneja on Suomessa kirjoitettu paljon, tieteisromaaneja vähän. Vielä harvempi on yhdistellyt lajityyppejä, ainakaan yhtä kiehtovasti kuin Niina Repo romaanissa, joka pistää pään pyörälle ja mielen vilisemään.