Keijujen sota
Alkuteos ilmestynyt 2003. Suomentanut Pirkko Biström. Päällys: Sami Saramäki. Sidottu.
Vanhempiensa välejä murehtiva Henry Atherton saa uutta puntaroitavaa, kun keiju Pyrgus Malvae tupsahtaa viallisen portaalin kautta omasta maailmastaan vahingossa ihmisten ilmoille.
Kruununprinssi Pyrguksella on isoja huolia: valonkeijut ja yönkeijut ovat ajautuneet sodan partaalle, ja nyt Pyrgus on jumissa toisessa ulottuvuudessa. Henryn ystävä, vanha keksijä Fogarty ryhtyy suunnittelemaan keinotekoista kulkuväylää keijuprinssin kotiuttamiseksi. Samaan aikaan Pyrguksen neuvokas sisar Sinisiipi tutkii tahollaan veljensä katoamista. Vyyhtiä sekoittaa demoniruhtinas Beleth, jolla on helvetin avaimet hallussaan. Onko Henryn lähdettävä keijuvaltakuntaan pelastaakseen uuden ystävänsä pulasta?
”Hämmästyttävä sekoitus fantasiaa, mytologiaa ja tiedettä.” – Eoin Colfer
”…tämä kirja valaisee pimeimmänkin talvipäivän.” – Nick Tucker, The Independent Today
Käyttäjät lukeneet myös
Herbie Brennan
Herbie Brennan (oikea nimi James Herbert Brennan, Irlanti, 1940–2024) kirjoitti useita kymmeniä kirjoja ja hänen teoksiaan julkaistiin yli viidessäkymmenessä maassa. Keijujen sota -sarjan osia myytiin seitsemän ja puoli miljoonaa kappaletta.
Kirja-arvioita
Lainasin kirjan kirjastosta koska päättelin sen olevan etukannen perusteella hyvä. Petyin. Ensimmäinen puolikas kirjasta oli todella tylsä. Ärsytti kun kirjailija kertoi monista eri paikoissa olevista henkilöistä samassa luvussa, se toi hiukan sekavuutta. Loppua kohti parani huimasti koska oli enemmän toimintaa ja jännitystä.
Lainasin kirjan, ja sain sen jo tänää luetuksi sillä se oli mielenkiintoista luettavaa. Kirja alkoi ehkä hieman tylsällä tavalla, ja alussa hyppäsi henkilöstä toiseen niin etten ollut heti kärryillä missä mennään, mutta sitten kirja selkeni, ja lukeminen oli nautinnollista. Kokonaisuudessaan kirja oli mahtava, hieman muista lukemistani fantasia kirjoista eroava mutta silti hyvin mukaansa tempaava.
Tämä kirja on hiukan... outo? Siinä on hirmuinen määrä juonenkäänteitä, enemmän tai vähemmän outoja hahmoja, ja jotain, mikä on hyvin vaikea kuvailla, mutta kuuluu ehdottomasti hyvään fantasiakirjaan. Siinä on myös joitain ällöttäviä piirteitä, jotka aika ajoin jopa hiukan häiritsevät lukemista. Kaikista huonoista puolista huolimatta tämä kirja kuuluu jokakesäiseen mökkilukemistooni, jossa se myös tulee pysymään, koska se vain on niin hyvä.