Raut Jootinpoika ja haltiakivi

Sidottu.

Raut kumartui äitinsä puoleen ja sanoi: Äiti, minä kostan! Lupaan että kostan, sinun ja meidän kaikkien puolesta!

Ei, Raut, Auer Ornintytär sanoi, kohotti kätensä ja silitti poikansa poskea. – Sakir kirosi sinut viisinkertaisesti siksi, että uskalsit uhmata häntä. Ja myös siksi, että isäsi haavoitti pahoin Ivor Bolgarinpoikaa! ”Poika pojasta”, niin Sakir huusi. Hän uhkasi pyyhkäistä maan pinnalta sinut ja koko sukusi. Mutta minulla on kivi, jossa on suojeleva voima!

Raut Jootinpoika, joottien päällikön poika, on juuri täyttänyt kaksitoista aurinkovuotta, kun hänen heimonsa joutuu hylkäämään kotikylänsä Suuren joen rannalla ja pakenemaan sotaisia bolgeja. Kuningas Bolgar ja hänen oikea kätensä, noita Sakir, vihaavat jootteja, koska näillä on omat tapansa, omat Pyhät lehtonsa ja oma jumalansa Jymi.

Pakomatkalla kohti Hopeamerta Raut joutuu kohtaamaan Sakirin viidesti pelastaakseen heimonsa ja parhaat ystävänsä Lumi Tiakantyttären, joottien tietäjän tyttären, ja Laus Varginpojan, Tiakan kasvattipojan. Riittävätkö Rautin voimat Sakirin kukistamiseen?

Onneksi Rautilla on yhteys haltioihin, jotka olivat olennainen osa niin muinaissuomalaisten kuin muidenkin kansojen uskomuksia ja elämää. Raut Jootinpoika ja haltiakivi on jooteista kertovan trilogian ensimmäinen osa. Se on väkevä ja jännittävä tarina elämänhalusta, etsimisen halusta ja rakkaudesta läheisiin.