Tallinnasta pois – Groteskia virolaista proosaa
Toimittaneet Raija Hämäläinen ja Hannu Oittinen. Suomentaneet Raija Hämäläinen, Hannu Oittinen, Petteri Aarnos, Seija Kerttula, Iiris Heino, Joanna Ruokonen, Mika Keränen ja Heli Laaksonen. Kannen kuva: Miljard Kilk, Puhkehetkel. Valokuva: Ove Maidla. Kannen suunnittelu ja taitto: Michael Diekmann. Nidottu. 26 novellin kokoelma, jossa viisi fantasia- tai kauhunovellia.
Mihin Viron kirjallisuus onkaan menossa? Tallinnasta pois -antologia tuo itsenäisyydenajan alun tuoreet kirjalliset hedelmät ulottuvillesi.
Tallinnasta pois sisältää 18 virolaisen nykykirjailijan tekstejä, joissa riittää särmää ja syvyyttä. Nuorten kirjoittajien 1990-luvun ja 2000-luvun alun tuotanto osoittaa, että neuvostoajan päälle ei rakenneta. Irtiotossa mielikuvituksen annetaan lentää ja rajojen kaatua. Esiin nousevia elementtejä ovat groteskius, absurdius, satumaisuus, scifi ja tabujen rikkominen. Viron uusi kirjailijapolvi kulkee omia polkujaan, vähät välittäen idän sen paremmin kuin lännenkään kirjallisista sovinnaissäännöistä. Tuloksena on mielenkiintoinen sukellus eteläisen naapurin alitajunnan tummiin kerroksiin ja murrosajan arvomyllerryksen sameisiin vesiin.
Sisältää novellit:
Olavi Ruitlane: Presidentti (suom. Raija Hämäläinen). – Kielitaitoinen presidentti selvittää avustajansa, naisasianaisten ja oman vetoketjunsa juonittelua.
Jüri Ehlvest: Se soi (suom. Raija Hämäläinen) – Kertomus erään hiihtäjän lapsuustaustasta ja itsetilityksestä Tervaneva-nimisellä suolla.
Jüri Ehlvest: Hevonen ei-mistään (suom. Raija Hämäläinen) – Sukututkimus paljastaa yllättäviä yhteyksiä.
Aapo Ilves: Tallinnasta pois (suom. Raija Hämäläinen). – Bussimatka pohjoisesta etelään, matka maailmasta toiseen. Käännös suomeksi ja eteläkarjalaksi.
Aapo Ilves: Tarinoita Polvamaan suurmiehistä(suom. Hannu Oittinen) – Polveileva tarina kansallisista suurmiehistä Jakob Hurtista ja Friedebert Tuglaksesta.
Andrus Kivirähk: Miesten kongressi (suom. Petteri Aarnos) – Globaalisessa mieskokouksessa otetaan olutta ja sitten otetaan taas.
Andrus Kivirähk: Vahva nainen (suom. Seija Kerttula) – Kaikin puolin vahva nainen toimii markkinaodotusten mukaisesti uusitsenäisessä Virossa.
Andrus Kivirähk: Ugri (suom. Iiris Heino) – Folkloresta kasvava kuvaus agraarista virolaisesta – ja suomalaisesta – työhulluudesta.
Kerttu Rakke: Kuten kuka tahansa (suom. Hannu Oittinen) – Krapula-aamun helliä parisuhdetunnelmia kasinossa vietetyn illan jälkeen.
Peeter Sauter: Vittuuks mä täällä? (suom. Petteri Aarnos) – Umpijuoppo kirjanystävä etsii tietä ulos Tarton yliopiston kirjastosta ja kirjallisuudesta.
Kauksi ülle: Soiva postikortti (suom. Hannu Oittinen) – Ruotsalaisavusta kumpuava kuvaus tarttolaiselämän kääntöpuolesta uusitsenäisessä Virossa.
Mehis Heinsaar: Tapaaminen Taageperassa (suom. Hannu Oittinen) – Myyttinen tarina pojasta, omenapuusta ja lintuparvesta.
Matt Barker: Tohtori (suom. Raija Hämäläinen) – Tohtori vie armomurhapohdiskelun hyvinkin käytännölliselle tasolle.
Eeva Park: Eilen, tänään, ikuisesti Rooma (suom. Joanna Ruokonen) – Unelmamatka, jolla unelmat jäävät toteutumatta.
Kaur Kender: Kaunotar ja hirviö (suom. Hannu Oittinen) – Gangsteri-Kaur setvii rahaa ja kauniita naisia Tarton yliopiston kirjaston parkkiksella.
Veiko Märka: Jumala, Lenin ja Emajoki (suom. Mika Keränen) – Moderni klassikko Jumalan, Leninin ja Emajoen suhteesta.
Urmas Vadi: Unissakävelijä (suom. Heli Laaksonen) – Unissakävelijä kamppailee Uunintakaisen kanssa mm. Viron kansallismuseossa.
Urmas Vadi: Kirje Elvis Preslille (suom. Heli Laaksonen) – Kiehtova proosaruno, jossa esiintyvät elvis presli ja märilin monrou.
Ervin Õunapuu: Mykkä nukke (suom. Raija Hämäläinen) – Pikkutyttö ja vaitelias nukke keskustelevat Jumala-sedän kanssa pahasta sedästä ja kirveestä.
Ervin Õunapuu: Pastoraali (suom. Raija Hämäläinen) – Karjatsen Leenun merkilliset adoptiovaiheet jossakin Viron maaseudulla.
Ervin Õunapuu: Kuolemaan menijät tervehtivät (suom. Petteri Aarnos) – Itsemurhaajien jälkeensä jättämiä, hyvin epätavallisia kirjeitä.
Jan Kaus: Ovien takana (suom. Raija Hämäläinen) – Aivon ja Vellon elämä on syvältä, mutta lopussa he saavat toisensa.
Veiko Belials: Uskotteko kummitusjuttuihin? (suom. Hannu Oittinen) – Kauhukirjallisuuden kliseitä vilisevä tiukka parodia vampyyrikreivistä.
Veiko Belials: Eläintentäyttäjä (suom. Hannu Oittinen) – Tarina erakkomaisesta eläintentäyttäjästä, jonka teokset nousevat luojaansa vastaan.
Karen Orlau: Oraakkelin kuolema (suom. Hannu Oittinen) – Ritarien menneisyyttä ennustavan oraakkelin asiakkaaksi ilmaantuu varsinainen kivikasvo.
Indrek Hargla: Veli Rus (suom. Hannu Oittinen) – Räävitön historiallinen allegoria tanskalaiseen Esrumin luostariin saapuvasta maallikkoveljestä.
Raija Hämäläinen
Linkkejä
Marja Sinkkonen: Illan tähti yksinäinen. Aikakone 3/1991.