Majatalo ja muita kauhutarinoita

Toimittaneet Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila. Kannen suunnittelu: Liisa Holm. Kannen kuva: Arnold Böcklin, Kuolleiden saari, 1880. Valokuva: Martin Bühler. Nidottu.

Kirjassa ei ole mainittu alkuperäisnovellien nimiä. Sisältö on koostettu ilmeisesti FAN-sarjassa julkaistuista kokoelmista.

Sisällys:

• Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila: Esipuhe.
• Ray Bradbury: Kirkuva nainen (The Screaming Woman, 1951, suomentaneet Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen).
• H. G. Wells: Orkidean salaisuus (The Flowering of the Strange Orchid, 1894, suomentanut Matti Rosvall).
• Robert Bloch: Kissako kielesi vei (Catnip, 1948, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom).
• H. G. Wells: Merten saalistajat (The Sea-Raiders, 1896, suomentanut Matti Rosvall).
• Rudyard Kipling: Pedon merkki (The Mark of the Beast, 1890, suomentanut Matti Rosvall).
• Robert Bloch: Kukkatervehdys (Floral Tribute, 1949, suomentanut Jari Niittylä).
• H. P. Lovecraft: Viileää ilmaa (Cool Air, 1928, suomentanut Kari Nenonen).
• Mary E. Wilkins Freeman: Luella Miller (Luella Miller, 1902, suomentaneet Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen).
• Ray Bradbury: Maailmanpyörä (The Black Ferris, 1948, suomentaneet Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen).
• Susan Casper: Pimeyden lapsi (A Child of Darkness, 1989, suomentaneet Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä).
• Thomas Tessier: Ruoka (Food, 1988, suomentanut Jorma-Veikko Sappinen).
• Jessica Amanda Salmonson: Rupikonnanoita (The Toad Witch, 1991, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom).
• Edgar Allan Poe: Kielivä sydän (The Tell-Tale Heart, 1843, suomentanut Paavo Lehtonen).
• Guy de Maupassant: Majatalo (L’Auberge, 1886, suomentanut Janne Staffans).

Kauhun maailmassa ollaan tekemisissä pahuuden voimien kanssa. Ihmisellä on aina ollut tarve luoda maailmoja, joita ei voi järjellä selittää ja jotka ylittävät arkikokemuksen rajat. Kauhutarinat kertovat siitä, mitä ihminen ei itse halua kokea mutta mihin hän haluaa eläytyä.

Kauhutarinassa pahuus voi ruumiillistua piruna, noitana, hirviönä tai aaveena tai kasvaa jostain sinänsä viattomasta tapahtumasta suunnattomiin mittasuhteisiin. Viime kädessä kauhu ja pelko asuvat aina ihmisen sisällä, eikä kukaan voi niitä välttää.

Majatalo ja muita kauhutarinoita sisältää valikoiman kauhua Edgar Allan Poesta Robert Blochiin.