Lähtevien laivojen kaupunki
Kuudentoista novellin kokoelma, jossa kaksi fantasianovellia.
1. laitos: Otava, 1913.
2. laitos: Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. Nidottu.
Aino Kallaksen (1878–1956) vuonna 1913 ilmestynyt novellikokoelma Lähtevien laivojen kaupunki hakeutuu moneen suuntaan. Kokoelman aineksia ovat realismi ja symbolismi, jylhä veistoksellisuus ja herkkäpiirteinen impressionismi, psykologisointi ja maalauksellisuus, omakohtaisesti koettu ja etäiseen tai äskeiseen historiaan kuviteltu, rationaalisuus ja irrationaalisuus, yksityisyys ja myyttisyys, Viro ja Suomi, naisroolin tukahduttaminen ja toteuttaminen, Saarenmaan hiekkasärkkien autius ja kaduille variseva kukkavihma. Moniaineksisuus on tässä tapauksessa rikkautta ja tien tietoista etsintää: pari vuotta ennen kokoelman ilmestymistä Kallas oli päiväkirjassaan sanonut, että koko hänen kehityksensä ”on kääntynyt ulkoa sisäänpäin”. Kokoelman kirjoitusvuoden olivat ”Kallaksen kirjailijantiellä kiihkeän etsinnän aikaa”, niin kuin Lea Rojola sanoo niteeseen kirjoittamassaan esipuheessa.
Etsinnän aika oli nyt ohi. Saatuaan kokoelmansa kaikki novellit kirjoitettua hän merkitsi päiväkirjaansa: ”Nyt ovat siis 'Lasnamäen valkea laiva' ja 'Yksi kaikkien edestä' valmiit, ja minä tiedän olevani runoilija.”
Käyttäjät lukeneet myös
Aino Kallas
Aino Kallas (1878–1956) oli suomalainen kirjailija. Krohnien älymystösuvun tyttärestä tuli virolaisen diplomaatin vaimo ja suurperheen äiti. Kirjailijan kutsumus oli hänelle kuitenkin tärkein tehtävä läpi elämän. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on romaani Sudenmorsian (1928).
Aino Kallaksen isä oli Julius Krohn, joka käytti myös kirjailijanimeä Suonio. Kallaksen äiti oli Suomalaisen Tyttökoulun johtaja Maria Lindroos. Jo nuorena Aino kirjoitti runoja ja novelleja, jotka kuvasivat romanttista rakkautta. Kallas avioitui 1900 virolaisen kansanrunouden tutkijan ja diplomaatin, tohtori Oskar Phillip Kallaksen, kanssa. Heille syntyi viisi lasta. Perhe asui aluksi Pietarissa mutta muutti vuonna 1904 Viroon ja asettui asumaan Tarttoon. Aino Kallas kiinnostui heti uuden kotimaansa elämästä ja historiasta ja liittyi kulttuuripoliittiseen yhdistykseen nimeltä Noor-Eesti, joka toimi Viron itsenäisyyden puolesta.
Muita teoksia kirjailijalta Aino Kallas
