Ensimmäisen ja toisen osan luettuani, Surkeiden sattumusten sarjan suosio vanhempienkin lukijoiden keskuudessa tuntuu vähän hämmentävältä, vaikka molemmissa kirjoissa onkin tietynlainen kiehtova synkeän satumainen sävy, joka ei kuitenkaan varsinaisesti muistuta yhtäkään klassista satua.
Käärmekammio toistaa sarjan ykkösosan juonikaavan lähes identtisesti. Lapsikolmikko kohtaa perintöön liittyvän vastoinkäymisen vastoinkäymisen perään ja kirjailija kokee tarpeelliseksi selittää jokaisen "vaikean" sanan lukijalle (ei kai internet-ajankaan lapsilla vielä NÄIN huono lukutaito voi olla!?). Ala-asteikäisille suunnatun kirjallisuuden kirjavassa valikoimassa tämä sarja kuitenkin lienee keskitason yläpuolella. Snicket (Handler) taitaa lapsille sopivan huumorin harvinaisen taidon, tarina rullaa ja häiritsevät kliseethän eivät vielä ole kohderyhmälle kliseitä nekään.
