Kahdeksas Redwallin Taru kertoo hilleri Swarttin ja mäyrä Päivänsäteen välisestä vihanpidosta ja lopullisesta taistelusta. Päivänsäde Nuijamäyrä on itseään etsivä nuori mäyrä, joka ei tiedä mistä hän tuli ja ketkä olivat hänen vanhempansa. Uskollisen ystävänsä Tuulisiipi-haukan kanssa hän selvittää asioita sekä löytää paljon uusia ystäviä.
Swartt taasen vaeltaa suuren sotajoukkonsa kanssa, ja paha pääsee jopa rauhaisaan Redwallin luostariin: Swarttin jälkeensä jättämä pieni urospoikanen päätyy Redwalliin ja kasvaa nuoren Muratti-hiirineidon kasvattamana. Verhoksi ristitty sotapäällikön poika ei kuitenkaan pääse sinuiksi Redwallin elämän kanssa ja lopulta karkoitetaan hillerin yritettyä myrkyttää erään luostarin jäsenen. Muratti lähtee hänen peräänsä ja seuraa kirjan loppuun saakka hillerinuorukaista, luottaen aina siihen, että Verhossa olisi vielä jotain hyvää.
Itse pidin Päivänsäteen alkuperäisestä nimestä. Tässä vaiheessa suomennos ei mielestäni toimi: Päivänsäde Nuijamäyrä, kuten se suomalaisessa tekstissä on, on alkuperäisesti Sunflash the Mace, mikä kuulostaa jo paljon urhoollisemmalta.
Annan silti plussaa kansikuvalle, joka on todellinen taideteos.
Suosittelen kirjaa oikein lämpimästi.