Nukkeni mun
Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Marja Helanen-Ahtola. Päällyksen suunnittelu: Steve Scott. Päällyksen kuvitus: Brandon Dorman. Sidottu.
Kauhumaa vetäisee tukasta ja lapioi sisuksista!
Anna kauhun jysähtää kunnolla kaaliisi!
Britney Crosbya ärsyttää: sietämätön serkku Ethan on tulossa kylään ja
Britneyn on pidettävä hänelle seuraa. Mukanaan Ethan tuo vanhan
vatsastapuhujan nuken. Britneyn ärsytys muuttuu kohta peloksi, sillä
nukella näyttää olevan jotain häntä vastaan! Onneksi Molly sentään
ottaa ystävänsä painajaisen todesta. Tytöt päättävät toimia, mutta
tekevät samalla kammottavan virheen…
Kesken kohtalokkaan nukkeleikin nuoret sekä Britneyn vanhemmat
saavat kutsun salaperäiseen huvipuistoon. Kauhumaa lupaa kävijöilleen
nälkäisiä haita, ihmissusia ja muita unohtumattomia elämyksiä. Ainakin
paikka saa kirkumaan – aluksi riemusta, sitten veret seisauttavasta
kauhusta.
Astu peremmälle tuhansien hirvitysten maahan!
R. L. Stine
Robert Lawrence Stine on syntynyt Ohiossa Yhdysvalloissa vuonna 1943. Jo yhdeksänvuotiaana hän kirjoitti vitsi- ja sarjakuvakirjoja ja novelleja kavereilleen. Stine opiskeli Ohion yliopistossa, ja valmistuttuaan sieltä 1965 hän muutti New Yorkiin. Opiskeluaikanaan Ohion valtion yliopistossa Stine toimitti yliopiston omaa huumorilehteä. Valmistumisen jälkeen hän muutti New Yorkiin, jossa hän teki toimittajan töitä. Hän oli myös 10 vuotta lastenhuumorilehden päätoimittajana ja kirjoitti useita vitsikirjoja lapsille.
Kirja-arvioita
Tää kirja oli paljon parempi kuin mikään tavallinen Goosebumps. Todella hyvä kirjasarjan avaus. Tämä kirja oli jaettu kolmeen osaan. Ne tulevat tässä: Ensimmäisessä osassa Urpo-nukke tulee kummittelemaan kaverusten luo. Toisessa osassa kaverukset lähtevät Kauhumaa huvipuistoon. Ja viimeisessä osassa on kansiossa olevia juttuja. Pitää nyt sanoa, että seuraavissa osissa olisin halunnut vain mennä seuraavaan kauhumaa osioon. Jotenka se on ollut tämän sarjan pelastaja. Suosittelen
Paljon huonompi kuin odotin, ei kuitenkaan aivan toivoton. Tässä kirjassa on kaksi erillistä tarinaa, joissa kummassakin on samat hahmot. Ihan hauska idea, mutta kyllä tämä petti odotukseni. Aivan kamalan kliseinen, ja juonikin tuntuu jo vanhan toistolta, etenkin ensimmäisessä tarinassa. Toinen tarina oli jo hiukkasen parempi, mutta siihen ei saatu mukaan lainkaan jännitystä. Ensimmäinen tarina oli kyllä jännittävä, mutta kliseinen.
Tää oli suoraansanottuna raivostuttava lukukokemus. Tässä oli kaksi ihan erillistä tarinaa. Ensimmäisessä risoi aivan tajuttomasti - ja yleisestikin - kaikki sellaset kohtaukset, jossa ensin tapahtui jotain mukakarmivaa, sitten kiljutaan ja kun kakarat koittavat kertoa asiasta jollekulle, ja varsinkin vanhemmille, eihän heitä uskota tietenkään. Sama kohtaus toistui monesti. Raivostuttavaa. Jännitystä ehkä oli, mutta kauhua? Ei nimeksikään.