Vampiraatit: Verinen vuoksi
Alkuteos ilmestynyt 2006. Suomentanut Antti Autio. Sidottu, kansipaperi.
Myrsky nousee!
Justin Somperin vampiraattitarina Verinen vuoksi jatkaa vauhdikkaasti siitä, mihin Kirottujen laiva, sarjan ensimmäinen osa, jäi. Eletään 2500-luvun alkua ja maailman merillä mellastavat merirosvot ja verenjanoiset vampiraatit. Tulevaisuus ja ikiaikaiset merirosvo- ja vampyyritarinat lyövät kirjasarjassa kättä ennennäkemättömällä tavalla.
Ensimmäisessä osassa kaksoissisarukset Grace ja Connor Tempest karkasivat orpokodista ja joutuivat erilleen toisistaan: Connor päätyi merirosvolaiva Diabloon ja Grace vampiraattien salaperäiseen alukseen. Toisessa osassa sisarukset ovat jälleen yhdessä. Tapahtumat käynnistyvät ryminällä, kun kilpailevat merirosvot valtaavat konttialuksen ja Connorin piraattitoveri menettää henkensä. Grace pelkää, että on vain ajan kysymys, milloin Connorille käy samoin. Turvallisemman ympäristön toivossa hän taivuttelee veljen mukaansa Merirosvoakatemiaan.
Merirosvoakatemia osoittautuu kiehtovaksi paikaksi, mutta Grace on huolissaan vampiraattiystävistään. Käy ilmi, että asiat vampiraattilaivalla ovat huonolla tolalla: Gracen vampiraattiystävä Lorca on sokeutunut, ja laivalla kytee kapina. Uskaltaako Grace palata vampiraattien laivalle?
Käyttäjät lukeneet myös
Justin Somper
Lontoolainen Justin Somper työskentelee suhdetoimintakonsulttina. Työnsä ohella hän on kirjoittanut Vampiraatit-kirjasarjan. Justin Somper asuu Lontoossa. Vampiraatit-sarja on vuoteen 2505 sijoittuva jännitystarina, jossa yhdistyvät merirosvo- ja vampyyritarut.
”Vampyyreihin liitetyt uskomukset ja merirosvojen historia ovat aina kiehtoneet mielikuvitustani. Eräänä päivänä sain valtavan oivalluksen, kun tajusin yhdistää nämä kaksi asiaa ja vampiraatit olivat syntyneet! Ymmärsin kyllä, että lukijoilla on vahvat ennakko-odotukset aiheiden ympäriltä ja halusin myös vastata niihin. Silti sain sijoitettua jännitystarinaan yllättäviä käänteitä, joita lukija ei osaa heti odottaa. Vampiraatit on sekoitus toimintaa, huumoria, kauhua ja vähän romantiikkaakin. Se on ennen kaikkea myös tarina rohkeudesta ja ystävyydestä”, Justin Somper on kertonut.
Vampiraatit
Kuusiosainen sarja, jonka suomentaminen jäi kesken.
Vampiraatit sisältää tällä hetkellä 3 kirjaa.
Kirja-arviot ja kommentit
Luin sitte seuraavankin osan eivätkä odotukseni olleet kovin korkealla eikä loppuvaikutelma ollut omiaan nostamaankaan sitä. Kirja oli mielestäni tylsä ja katkonainen, ja välllä tuntui, että juoni jäi jäkittämään paikoilleen. Tarina on ihan ok, mutta kirjoitusasu on mielestäni liian muodollinen ja tympäisevä :/
Vampiraati sarjan ensimmäinen osa oli kiinostava, toinen osa lisäsi kiinostustani sarjaan paljon. Sarjan toisessa osassa alkoi vihdoin tapahtumaan, alun järisyttävä taistelu, merirosvoakatemia ja lopun huikeat tapahtumat. Pidin kovasti merirosvoakatemiasta, se tuntui kiinostavalta ja salaperäiseltä paikalta. Gracen ja Connorin välinen side alkoi kirjassa hajoamaan ja tytöt valitsivat omat reittinsä maailmassa. Se oli teityllä lailla haikeaa... Myös Lin paluu sarjaan oli hyvä veto ja yllättäväkin. Pidin kirjasta paljon ja kolmas osahan on pian kaupoissa!
Jatko-osa oli mahtava mutta hivenen tylsä, koska joo oli tää jännittävä ja kaikkea, mutta en oikein olisi jaksanut lukea joka hetkestä merirosvoakatemiassa. Lisäks tässä tapahti aika paljon kaikkea, Grace oli erilainen kuin ensimmäisessä kirjassa (huono kyllä) samoin Connor, jolle päinvastoin muutos oli vain mukava. Lorcan oli tässäkin edelleen lempihenkilöni, mitä nyt hivenen masentavampi kuin ensimmäisessä, mutta kai sen nyt ymmärtää.
Voi spoilata hiukan. Varoitus ja anteeksi. Kirja oli minusta parempikin kuin edeltäjänsä. hahmot syvenivät mukavasti, ja kirja tuntui keskittyvän erityisesti Connoriin. Connorin ihastus merirosvoakatemiaan ja merirosvouteen ylensä luo sisarusten välille juovan, joka estää Gracea kertomasta kaikkea Connorille, kuten ennen. Sitä osoittaa varsinkin Connorin reaktio Gracen pakoyritykseen. Gracen kuvaus on sikäli onnistunut, että tekstistä kuultaa läpi ahdistusta, jota Grace varmaan tuntee. Li on se jolle hän päätyy purkamaan tunteitaan, ja juuri sen takia loppu osaa yllättääkin. Ja loppuahn se on kirjan parasta antia. Connor saa viitteen tulevaisuudestaan, ja uskoo vihtoin omiin kykyihinsä. Lisäksi kirjan aikana kasvanut etäisyys siskosten välillä ei sinänsä lakkaa, mutta selvää henkistä kasvua ja ymmärrystä on havaittavissa. Lisäksi Gracen urhea teko lopussa... söpöä. ^^ Hieno jatko-osa. Todella.