Seitsemän salaperäistä tarinaa

Alkuteos ilmestynyt 1934. Suomentanut Eija Palsbo. 3. painos 1977. Seitsemän novellin kokoelma, jossa kaksi fantasianovellia.

Sisällys:Pisan tienon valtateillä, Ritari, Apina, Norderneyn tuhotulva, Helsingörin perhejuhla, Uneksijat, Runoilija.

Tanskalaisen kertojan Karen Blixenin kirjailijanpersoonallisuudessa on alusta alkaen ollut jotakin loisteliasta ja lumoavaa. Mikään uudemman tanskalaisen kirjallisuuden tuote ei ole saanut osakseen sellaista menestystä kaikkialla maailmassa kuin Seitsemän salaperäistä tarinaa. ”Tällainen kertomataide ylittää oman vuosisatamme”, ”tässä on todellinen suurteos, ei vain verrattuna omaan aikaamme, vaan minkä mittapuun mukaan tahansa”, sanovat amerikkalaiset ja englantilaiset arvostelijat.

Blixenin salaperäiset tarinat ovat monipolvisia, toinen toistaan viehättävämpiä kertomuksia, joiden omalaatuisille kauneusarvoille mikään juonenselitys ei tee oikeutta. Teoksen kertomuksilla, jotka on sijoitettu menneisiin vuosisatoihin ja kaukaisiin maihin, on omituinen, salaperäinen tenhovoima. Niissä kerrotaan, usein kehyskertomuksen puitteissa, jokin erikoislaatuinen tapahtumasarja, rakkaustarina, ihmiskohtalo tai monivivahteinen seikkailu, johon monesti punoutuu kertojan henkilökohtaisia mietteitä ja tunnelmia.

Näin nämä tarinat, jotka aina huipentuvat johonkin ratkaisevaan, perin odottamattomaan tapahtumaan, saavat merkillisen, moniulotteisen sävyn, joka kiihkeän intohimoisen tai surunvoittoisen sävelmän tavoin jää pitkäksi aikaa soimaan lukijan mieleen. Näiden kristallinkirkkaiden, kepeiden tai viiltävää tuskaa uhoavien tarinain viehätyksen salaisuutta on vaikea määritellä. Mutta ne vievät lukijan omalaatuiseen maailmaan, jonka lumous ei hevin laukea.

Sisältö:

• Pisan tienoon valtateillä (Vejene omkring Pisa)
• Ritari (Den gamle vandrende Ridder)
• Apina (Aben)
• Norderneyn tuhotulva (Syndfloden over Norderney)
• Helsingörin perhejuhla (Et Familieselskab i Helsingør)
• Uneksijat (Drømmerne)
• Runoilija (Digteren)