Keskiyö
Alkuteos ilmestynyt 2000. Suomentanut Annika Eräpuro. Sidottu.
Lumoava seikkailu keskiaikaisessa maailmassa huipentuu jännittävästi.
Tuittupäinen Katriona on taistellut tiensä köyhästä maalaistytöstä arvostetun bredinariakatemian oppilaaksi. Viimein hän saa oman hornanhevosen kesytettäväkseen ja alkaa hoitaa viestinviejän tehtäviä.
Kun hänen ystävänsä ja esikuvansa bredinari Simon lavastetaan syylliseksi maanpetokseen, vain Kat voi auttaa. Mutta onko tehtävä nuorelle tytölle liian vaativa?
Tanskalainen Lene Kaaberbøl tunnetaan Näkijä-menestyssarjan tekijänä. Katrionan tarinan aiemmat osat Hopeahevonen ja Kärppä ovat lumonneet niin hevoshullut kuin fantasiafanit.
Käännetty englanniksi Midnight
Lene Kaaberbøl
Lene Kaaberbøl (Tanska, s. 1960) on kirjoittanut lapsesta asti. Fantasia on Lene Kaaberbølin suuri rakkaus, ja hän onkin sanonut, että haluaa pitää kirjansa sopivan välimatkan päässä tylsästä tosielämästä. Kaaberbøl on opiskellut englantia ja draamaa Aarhusin yliopistossa. Hän on itse kääntänyt Näkijä-sarjan kirjat englanniksi, ja kirjojen suomennokset on tehty kirjailijan omien englanninkielisten käännösten pohjalta. Ennen ryhtymistään päätoimiseksi kirjailijaksi Kaaberbøl työskenteli muun muassa englanninopettajana, kustannustoimittajana, mainostoimiston tekstitoimittajana ja ratsastuksenopettajana. Vapaa-aikanaan hän harrastaa petankin pelaamista. Hän on jopa saavuttanut lajissa maailmanmestaruushopeaa.
Kirja-arvioita
Luin kaikki kolme osaa, ja jotenkin odotin että yhteenveto olisi tehty paremmin. Kirja lopppuin kuin seinään. Odotin että päähenkilö olisi valmistunut akatemiasta ja mennyt haistattamaan takaisin häntä kiusanneille tytöille värjäämössä tms. näyttänyt pärjäävänsä maailmassa hyvin kaikesta huolimatta. Odotin myös enemmän tekstiä Katrionan ja hevosen suhteesta kerta se tuntui olevan suuressa asemassa kirjassa. Olisin myös odottanut että hevosilla olisi ollut enemmän ns supervoimia. Melko tavallisia kaakkejahan ne oli, menivät vain lujempaa kuin normaalit :D ( ja tietysti pystyivät aistimaan ihmisten mielialoja )
Tämän olisi ehkä pitänyt vielä jatkua. Tai siis, en olisi ajatellutkaan tätä päätösosaksi, ellen olisi lukenut niin muualta. Jotenkin tarinan langat kiskaistiin äkkinäisesti yhteen kuten se, miten tarina Simonin osalta loppui... pah. Toinen pahasti kesken jäänyt "lanka" on Katin ja erään perheen pojan välit. ;) Se nyt oli suurin syy, kun sitä juonta kuitenkin mielenkiinnolla seurasin ja olisin olettanut suuremmassa osassa olevan, mutta tuntui että viimeisillä kahdellakymmenellä sivulla asiasta ei mainita ollenkaan. Se on hieman harmi. Mutta muuten vauhtia riittää, löysin taas muutaman hauskan hahmon ja pidin heistä. Tarina eteni ihan hyvin, eikä muutenkaan suurempaa valittamista. Mietin kolmen ja neljän välillä, mutta annoin neljä. Mutta heikko nelonen, ei vahva. Lue jos on luppoaikaa eikä ole parempaa. Selkeää nuorille suunnattua, tosin en huomannut tässä mitään erityistä "hevoshulluutta", kuten yllä oleva tekstinloppu mainostaa; "hurmannut hevoshullut". Ihan normaalia, hah. ^^