Velhojuuri
1. painos: Tammi, 1953. Sidottu.
2. painos: WSOY, 1972. Sidottu.
3. painos: WSOY, 1972. Taskuset-sarja. Nidottu. Kansikuva ja teksti ovat tästä painoksesta.
Tämän noitavainojen ja Pietari Brahen aikaan sijoittuvan romaanin jännittävä tapahtumaketju punoutuu Lapin vilukon, velhojuuren, ympärille. Kirja kertoo kreivi Brahen toteutumattomasta unelmasta ja espanjalaisesta Isidor Calderonista, joka pohjan perillä etsii harvinaista yrttiä, intialaisesta Soivan Kiven temppelistä, joka on menettänyt Parantavan tuoksun kukkansa, sekä Seilinsaaren pitaalisairaalaan tuomituista ja näiden pelastajasta Katarina Erlandintyttärestä.
”Brink kertoo suorastaan lumoavasti salaperäisistä paikoista, hämmentävistä käänteistä ja historiallisista henkilöistä.” (AI).
Käyttäjät lukeneet myös
Aira Brink
Aira Sinervo (kirjailijanimeltään myös Aira Brink, 1914–1968) oli suomalainen kirjailija, runoilija, sanoittaja ja suomentaja.
Aila Sinervo syntyi Helsingissä työväenluokkaiseen perheeseen. Sinervon vanhempia sisaria olivat poliitikko ja kirjailija Sylvi-Kyllikki Kilpi ja kirjailija Elvi Sinervo. Aira Sinervon puoliso oli runoilija Veikko Kolula.
Nimellä Aira Brink Sinervo kirjoitti useita nuortenkirjoja ja historiallisia romaaneja. Tunnelmaltaan taianomainen, fantasiakirjallisuuden aineksia sisältävä Memmoin arvat (1952) käsittelee kristinuskon ja pakanuuden yhteentörmäystä 1200-luvun Suomessa Hämeeseen ristiretkelle saapuvan piispa Tuomaan näkökulmasta. 1600-luvulle, Pietari Brahen aikaan sijoittuva Velhojuuri (1953) kertoo espanjalaisesta aatelismiehestä, joka etsii kaukaa Pohjolasta spitaalin parantavaa yrttiä. Noitavainojen aikaiseen Suomeen ja mystiseen Kaukoitään sijoittuvan pääjuonen taustalla kulkee viittaussuhde Pedro Calderón de la Barcan filosofiseeen näytelmään Elämä on unta (1635).
