Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Aika on lahjoista suurin on hyvä kirja, mutta pidin enemmän Kuolemattomien kaartista. Ensimmäisessä osassa vain oli kiinnostavampi juoni. Aika on noin 70 sivua Kaartia pidempi, mutta tämä ei ollut romaanille eduksi. Minusta tarinaa olisi voinut tiivistää, se kulki välillä turhan hitaasti. Jäin myös kaipaamaan taisteluja valtavia turilaislaumoja vastaan sekä suurempaa roolia Siirroksen maailmalle.
Mutta ei kai Swainstonia voi moittia siitä, että hän yrittää joitain uutta eikä vain kopioi ensimmäistä osaa. Esimerkiksi Trisin saarivaltion löytyminen toi vaihtelua tarinaan. Pidin Jantin menneisyyden syventämisestä, myös Salamasta opittiin uutta. Mielikuva turilaisten tuhoamista maailmoista, jotka mahdollisesti ympäröivät Nelimaata joka puolella, oli vaikuttava. Ja kirjan viimeiset sata sivua olivat jännittävää luettavaa, niistä minulla ei ole mitään valittamista.
Kahden kirjan perusteella Swainstonin Nelimaa-trilogia ei pärjää modernin fantasian huippusarjoille. Merkittävä syy voi olla se, että en ole missään välissä ihastunut Jantin hahmoon. Esimerkiksi Rothfussin "Kuninkaansurmaajan kronikan" Kvothe on selvästi kiinnostavampi minäkertoja.
