Nelimaa-trilogia · #2

Aika on lahjoista suurin

Name: Aika on lahjoista suurin
Rating: 7.76 (34 reviews)
Author: Steph Swainston

Steph Swainston

Fantasia Uuskumma

7.8 / 10

34 arvosanaa

1 arvio

Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentaneet Hannu Tervaharju ja Taina Rönkkö. Nidottu.

JUMALA ON LOMALLA JA MAAILMA JÄRJESTETTY UUTEEN USKOON

Nelimaan keisarikunnassa Kuolemattomien Piiri horjuu, kun uusi haastaja suistaa kunnioitetun mestarin paikaltaan. Samaan aikaan Nelimaahan kantautuu uutinen eristäytyneen Trisin saarivaltion olemassaolosta.

Trisin saari omaa valtavat mineraalivarannot, ja Nelimaan sisäinen eripuraisuus laajenee taisteluksi Trisin luonnonvarojen herruudesta. Kuolemattomien Piirin olemassaolo on uhattuna, kun vanhat ystävyyssuhteet kääntyvät vihollisuudeksi ja kapinaksi Nelimaan keisari Sania vastaan.

Kuolemattomien Piirin airut, Jant, koettaa pelastaa Nelimaan valtataistelun sotatantereeksi joutuneen Trisin tuholta.

Steph Swainston (s. 1974) on brittiläinen fantasiakirjailija. Swainston opiskelee arkeologiaa Cambridgen yliopistossa, ja hän on työskennellyt arkeologina ja tutkijana. Nelimaasta kertovan trilogian ensimmäinen osa Kuolemattomien kaarti ilmestyi suomeksi 2010.

”Swainstonin sädehtivä kieli, kypsät henkilöhahmot ja loistava kyky absurdiin huumoriin tekevät tästä teoksesta yhden merkittävimmistä fantasiakirjoista vuosiin.” – Publisher’s Weekly

"Steph Swanston visualisoi hurjat miekkataistelut, mysrkyssä natisevat purjelaivat sekä nuolisateen pimentämät sotatantereet niin taiten, että lukijasta tuntuu kuin hänet olisi heitettyy tapahtumien kokijaksi." – Helsingin Sanomat

"Kaikkiaan Aika on lahjoista suurin on varsin nautittavaa fantasiaa: eloisaa ja mielikuvituksellista. Sarjaa voi ilomielin suositella kaikille, jotka kaipaavat kirjoiltaan elämyksiä ja eskapismia." – Kaisa Ranta, Tähtivaeltaja

Adlibris: Katso Adlibriksestä

Julkaistu: 12.7.2011 (Like)
Englanniksi: No Present Like Time (2005) →
Suomentanut: Hannu Tervaharju · Taina Rönkkö

Lukijoiden keskustelut

Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.

Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.

Aloita keskustelu

Risingshadow-arvostelu

Aika on lahjoista suurin

Steph Swainston: Kuolemattomien kaarti ja Aika on lahjoista suurin(Nelimaa-trilogian osat 1 ja 2)Like 2010 ja 2011 - Kuolemattomien kaarti ja Aika on lahjoista suurin Risingin tietokannassa Brittikirjailija Steph Swainstonissa on varmasti ainesta vielä moneen, sillä jo hänen esikoisteoksensa Kuolemattomien kaarti (The Year of Our War, 2004) sai ja saa yhä kriitikot ja lukijat hieraisemaan silmiään. Hänen tavalleen sekoittaa keski- ja nykyaikaisia elementtejä ja teemoja keskenään on löytynyt niin innostuneita ihailijoita kuin vähemmän vaikuttuneita skeptikkojakin. Miten suhtautua esimerkiksi päähenkilö Jantiin, joka toimii keisarin siivekkäänä, kuolemattomana airuena, johtaa miekoin varustautuneita sotajoukkoja taisteluun, pukeutuu t-paitaan ja farkkuihin ja piikittää itsensä täyteen huumeita?Jantin huumeriippuvuudesta riittääkin aivan keskeiseksi teemaksi asti, sillä hänen ja muiden kuolemattomien soturien muodostaman Piirin olemassaolon tarkoituksena on puolustaa keisarin hallitsemaa Nelimaata valtavien hyönteisten, turilaiden, invaasiota vastaan. Kuolemattomien kaartissa rintama rakoilee ja turilaat vyöryvät yli maan, kun sekä kuolemattomat että kuolevaiset unohtuvat selvittämään keskinäisiä välejään. Kaikkien näiden ongelmien ratkaiseminen kasautuu keisarin airuen harteille, vaikka tämä ei kykene selviytymään edes omistaan. Tapahtumiin liittyy hämärällä tavalla kummallinen rinnakkaismaailma Siirros, jonne on mahdollista päästä vain ottamalla yliannostus Jantin käyttämää huumetta. Aika on lahjoista suurin (No Present Like Time, 2005) -jatko-osassa turilasongelma on hetkeksi saatu kuriin ja jälleenrakennus on käynnissä. Yllättäen saapuu tieto kaukaa mereltä löytyneestä saariyhteisöstä, Trisistä, joka elää rikkauksien keskellä ja kavahtaa ajatusta keisarin ei-demokraattisesta hallinnosta. Mitä oman sivistyksensä luoneesta yhteisöstä oikein jää jäljelle, kun jokainen kynnelle kykenevä Nelimaan asukas pyrkii ajamaan sen avulla omaa etuaan? Samaan aikaan kuolemattomat ja kuolemattomuuden menettäneet joutuvat pohtimaan sitä, onko aika tosiaan lahjoista suurin. Jos kirjojen takakansitekstit tai pelkkä käsite ”kuolemattomien kaarti” ovat tähän mennessä herättäneet mielikuvia kaikkivoivista jumalsotureista, ne voi nyt unohtaa. Näissä kirjoissa kuolemattomat – joita olisi saanut kernaasti esitellä useammankin – kuolevat saatuaan tarpeeksi pahan vamman tai tultuaan syrjäytetyksi jalustaltaan, ja heidän inhimillisyytensä kokee kolauksen lähinnä vain elettyjen vuosisatojen jälkeensä jättämistä haamuista. Tätä ja muita maailman lakeja tosin saa selvittää vähintään puoliväliin trilogian aloitusosaa, sillä Swainston jakaa tiedonmurujaan varsin valikoivasti. Huonomuistisempi lukija joutuu selaamaan taaksepäin palauttaakseen mieleen, missä yhteydessä jokin käsite tai nimi onkaan aiemmin esiintynyt. Toisille tämä voi olla Kuolemattomien kaartin suurin ongelma ja toisille taas jopa sen suurin vahvuus: erikoisuuden ja uutuuden tuntu on vahva, nykyaikaiset viittaukset yllätyksellisiä. Aika on lahjoista suurimmassa maailma on jo huomattavasti tutumpi, mikä osaltaan tekee lukuelämyksistä keskenään erilaiset. Jo melko pian Kuolemattomien kaartin alussa tapahtuva ensimmäinen hyppy Siirrokseen herättää ehkä eniten kysymyksiä. Siirros on kuin raadollisempi versio Liisan Ihmemaasta – sekä hyvässä että huonossa. Paikan kaikkinainen epäloogisuus on niin säännönmukaista että se alkaa pikkuhiljaa olla loogista. On kuitenkin lukijasta kiinni, kuinka paljon Swainstonin rohkeasta leikittelystä osaa nauttia ja löytyykö mainittua logiikkaa tarpeeksi: omassa tapauksessani Aika on lahjoista suurimman Siirros-kohtaukset ja niihin liittyvät ratkaisut erosivat mielestäni liiaksi aloitusosan vastaavista ollakseen riittävän loogisia, eivätkä pitkät, kirjailijan lukuisia kummajaisideoita esittelevät kuvaukset aina jaksaneet pitää mielenkiintoa yllä. Ne myös osaltaan täydensivät molempien kirjojen ajoittaista päämäärättömyyden vaikutelmaa, joka ensimmäisessä kirjassa johtuu enimmäkseen huomion jakamisesta useamman eri ongelman kesken, toisessa taas kuukausien mittaisista merimatkoista. Tällainen kuitenkin unohtuu tapahtumien kiihtyessä oivaltavia ratkaisujaan kohti. Huolimatta tarinan selkeästä jatkumosta ja päähenkilön päättymättömistä ongelmista Kuolemattomien kaarti ja Aika on lahjoista suurin käsittelevät hyvin erilaisia teemoja ja aiheita. Jälkimmäisen vahva keskittyminen toisaalta kansanvallan ja harvainvallan suhteeseen ja toisaalta kuolemattomuuden merkitykseen on erityisen korostuvaa, kun aloitusosassa keskeisiä ovat sodan lisäksi muun muassa päihderiippuvuus ja jopa parisuhdeväkivalta. Voi vain toivoa, että näihin kirjoihin kerääntyneet irtonaiset ja hyvin erilaiset langanpäät saadaan sidottua tyydyttävästi yhteen trilogian päätösosassa. Erillisinä kirjoina kaksi ensimmäistä osaa ovat kuitenkin yllättävän helposti lähestyttäviä, uutta pohdittavaa tarjoavia, erikoisen päähenkilönsä värittämiä ja enimmäkseen vaikeita laskea käsistä. Tärkeintä on oivallus, että fantasiaa voi tehdä näinkin!

Mistä löydät tämän kirjan

Adlibris BookOutlet FinlandiaKirja BookBeat Nextory Storytel

Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella.

Nelimaa-trilogia

Kirjasarja

Kaikki sarjatiedot →

Sarjalle ei ole virallista suomenkielistä nimeä.

Lue koko sarjakuvaus

Kaksi Nelimaa-romaania jätettiin suomentamatta. Above the Snowline (2010) on johdanto-osa, joka kertoo tapahtumista ennen sarjan ensimmäistä kirjaa. Fair Rebel (2016) taas on jatkoa trilogialle.

Lisäksi vuonna 2018 ilmestyi Nelimaa-novellikokoelma Turning Point.

#1 · 2010Kuolemattomien kaarti

#2 · 2011Aika on lahjoista suurin

#3 · 2012Uusi maailma

Risingshadow

Arvosanajakauma

Näin lukijoiden antamat arvosanat jakautuvat asteikolla 1–10.

Risingshadow

Mitä sinä ajattelit kirjasta?

Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.

Kirjaudu ja kirjoita arvio →

Risingshadow

Lukijoiden arviot

1 arvio

Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta

Jussi13.1.2012

Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)

Aika on lahjoista suurin on hyvä kirja, mutta pidin enemmän Kuolemattomien kaartista. Ensimmäisessä osassa vain oli kiinnostavampi juoni. Aika on noin 70 sivua Kaartia pidempi, mutta tämä ei ollut romaanille eduksi. Minusta tarinaa olisi voinut tiivistää, se kulki välillä turhan hitaasti. Jäin myös kaipaamaan taisteluja valtavia turilaislaumoja vastaan sekä suurempaa roolia Siirroksen maailmalle.

Mutta ei kai Swainstonia voi moittia siitä, että hän yrittää joitain uutta eikä vain kopioi ensimmäistä osaa. Esimerkiksi Trisin saarivaltion löytyminen toi vaihtelua tarinaan. Pidin Jantin menneisyyden syventämisestä, myös Salamasta opittiin uutta. Mielikuva turilaisten tuhoamista maailmoista, jotka mahdollisesti ympäröivät Nelimaata joka puolella, oli vaikuttava. Ja kirjan viimeiset sata sivua olivat jännittävää luettavaa, niistä minulla ei ole mitään valittamista.

Kahden kirjan perusteella Swainstonin Nelimaa-trilogia ei pärjää modernin fantasian huippusarjoille. Merkittävä syy voi olla se, että en ole missään välissä ihastunut Jantin hahmoon. Esimerkiksi Rothfussin "Kuninkaansurmaajan kronikan" Kvothe on selvästi kiinnostavampi minäkertoja.

Risingshadow