Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Bernard Cornwell jatkaa taidokasta työtään myös Uhtred-sarjan viidennessä osassa. Palava maa on yhtä hyvä mitä sarjan muutkin osat, mutta itseäni suututtaa suunnattomasti se, että Gisela kuoli. Niin kuin Pohjoisen valtiaat kirjan arvostelussa sanoin, nainen oli upea hahmo ja ihastuin häneen täysin. Ja nyt Cornwell meni tappamaan hänet!
No, kuitenkin. Kirjassa on upeita taistelukohtauksia, upeaa miekankäyttöä ja verisiä surmia. Mitä muuta sitä voisi kirjalta toivoa? No, joku varmaan vastaisi, että romantiikkaa, mutta itse olen edelleen sitä mieltä, että romantiikka ei sovi tähän sarjaan, ja olen iloinen siitä, ettei Cornwell ole lisännyt sitä tähänkään osaa paljoa. Tosin Skaden ja Uhtredin välinen lyhyt suhde oli täysin typerä, ja mielestäni sen olisi voinut jättää kokonaan väliin. Uhtredin ja Aethelflaedin (anteeksi, nimi menee väärin, koska omassa koneessani ei ole mahdollista käyttää ae yhdistelmäkirjainta) oli ihan mukava, sillä mielestäni heillä on aina ollut mukava kemia. Mutta ainoa, joka sopi kunnolla Uhtredille oli Gisela, ja hänetkin piti tappaa. (Anteeksi Cornwell, en vain voi antaa sitä anteeksi.)
Palava maa on upea teos, mikä ei todellakaan jätä kylmäksi ja olen iloinen, että voin jatkaa suoraan sarjan kuudenteen osaan.
