Tyttö peilissä
Alkuteos ilmestynyt 2011. Suomentanut Terhi Leskinen. Sidottu.
Maagisia ja mieleenpainuvia satuja aikuisille
Lilan isoäidin talossa peilit on peitetty mustilla kankailla, mutta asia ei ole koskaan mietityttänyt Lilaa sen kummemmin. Hääpäivänsä aamuna hän vetää kankaan syrjään peilin edestä ja kumartuu katsomaan itseään hieman liian läheltä – yllättävin seurauksin.
Sydämensä särkenyt mies on keksinyt koneen, jolla voi luoda uusia muistoja, mutta ei osaa päästää vanhoista irti. Hänen koneensa auttaa monia elämään muistonsa uudelleen, ja palkattuaan uuden apulaisen mies päättää antaa itselleenkin toisen mahdollisuuden.
Tyttö peilissä sisältää kaksi taianomaista ja yllättävää tarinaa rakkaudesta, menetetyistä mahdollisuuksista, vääristä päätöksistä ja niiden kauaskantoisista seurauksista. Novellit leikkivät mielikuvituksella, poikkeavat tavallisesta ja kääntävät kaiken nurin kurin.
”Ahern on aikaa sitten todistanut olevansa erinomainen aikuisten satujen kirjoittaja. Hänen maaginen realisminsa muistuttaa niistä mahdollisuuksista, jotka unohtuvat usein arjessa.” – Independent (Irlanti)
Cecelia Ahern
Cecelia Ahern (s. 1981) on Irlannin luetuimpia kirjailijoita. Irlannin pääministeri Bertie Ahernin tytär nousi maailmanmaineeseen esikoisteoksellaan P.S. Rakastan sinua (2004). Romaani on julkaistu yli 50 maassa. Kirjan elokuvasovitus saapui valkokankaille vuonna 2008. Cecelia Ahern asuu Dublinissa. Ahern on vieraillut Suomessa vuosina 2005 ja 2008.
Kirja-arvioita
Cecelia Ahernin kirjat ovat aina olleet mieleeni. Tähänkin tartuin suurin odotuksin. Kirjassa oli kaksi lyhyttä aikuisille suunnattua kertomusta. Ensimmäinen tarina oli oikein hienosti rakennettu, mutta loppui ikävästi lyhyeen. Aiheesta olisin voinut lukea enemmänkin. Toinen tarina oli hieman sekava eikä sykähdyttänyt minua samalla tavalla kuin ensimmäinen.
Vaikka tämän lukikin lyhyessä ajassa, mietin tapahtumia vielä pitkään. Eniten pidin ensimmäisestä tarinasta, vaikka toinenkin oli mieleeni.
Vaikeaa on keksiä valittamista, mutta etenkin ensimmäinen tarina ikään kuin loppui kesken. Viimeiset sivut olivat vähän hutiloitua ja kiireessä tehtyjä, mutta muuten pidin kovasti.
Minusta se oli mahtava kirja. Lyhyt ja ytimekäs ja pisti miettimään asioita.
Tuli hetkeksi taianomainen fiilis kun otti tämän kirjan käsiinsä. Aivan kuin olisi voinut mennä istumaan keskelle kukkivaa puutarhaa ja lukea tätä satukirjalta näyttävää pikkuruista kirjaa. Kirjojen tarinat eivät kuitenkaan ole mitään yli-iloisia romanttisia tarinoita, jotka päättyvät onnellisesti. Kirjassa on siis kaksi eri tarinaa, joista olisi minun mielestäni saanut pienellä vaivalla hiukan pidempiä. Minusta tarinat loppuivat melkein kesken ja etenkin tämä ensimmäinen tarina "tyttö peilissä" oli vallan mielenkiintoinen ja aiheutti pari pientä väristystäkin selkäpiissa kun ajattelin tilannetta omalle kohdalle. Tarinat ovat siis aikuisille kirjoitettuja lyhyitä tarinoita, joissa piilee myös muutama pieni opetuskin. Vaikka toisen tarinan kerronta oli vähän sekavaa, onnistui tämä pieni ja kummallinen kirja viihdyttämään tovin.