Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Kiva ja helppolukuinen kirja, joskin hieman kliseinen. Kirjasta löytyy myös mukavasti huumoria. Päähenkilö sekä tämän vanhemmat toivat itselleni mieleen Wednesdayn ja tämän vanhemmat. Jollakin huvittavalla tavalla :D
Miksiköhän seuraava osa ei ole koskaan ilmestynyt? Loppu oli hämmentävä sen vuoksi.
Olipas tylsä ja mitäänsanomaton kirja, juoni puhkikulutettu ja vanhoista rippeistä kokoon kasattu. romanssissakaan ei ollut oikeen sitä itua. kaksi tähteä tulee puhtaasti huumorista.
Todella hyvä kirja. Kirja oli vaan aivan pakko lukea melkein yhdeltä istumalta loppuun asti. Toivottavasti jatkoa tulee pian. Suosittelen!
Todella hyvä kirja ja suosittelen!
Mielestäni kirja oli todella hyvä! Pieniä puutteita kuitenkin oli. Alku oli hieman tylsää, mutta loppua kohden parani huomattavasti ja jäin janoamaan jatkoa. Suosittelen lämpimästi kirjaa kaikille!!!
Tykkäsin kirjasta. Otin monta kertaa kirjan käteeni kirjastossa, mutta kun luin takakannen, laitoin kirjan takaisin hyllyyn. Kuitenkin yhden kerran päätin, että nyt luen tämän kirjan. Ja onneksi päätinkin niin. Sillä pidin kovasti kirjasta. Varsinkin hahmot olivat mielenkiitnoisia. Juoni ei ollut ihan täysin ennelta-arvattava.Toivoisin, että kirjasta tulisi lisää osia. Suosittelen lukemaan :)
Kannen perusteella tämä kirja ei olisi lähtenyt mukaan. Ikävää on että näinkin hyvällä kirjalla on tylsä ja ruma ulkokuori.
Taas tuli huomattua, että kyllä suomalaisetkin osaavat kirjoittaa hyviä kirjoja. Uudenlaista fantasiaa oli tässä kirjassa.
Eliana oli kiva hahmo ja hänen elämä oli osittain aika koskettavaa, kun sen vanhemmat olivat niin välinpitämättömiä ja kylmiä. Joakim oli kans kiva hahmo, mutta se mitä se teki kirjan lopussa oli sydäntä särkevää. Ja he sopivat yhteen täydellisesti. Nyt vaan pitää odotella jatko-osaa!:)
Aivan ihana kirja!!! Älyttömän hyvä kirja, mutta mulle jäi kyllä lopussa epäselväksi, että MIKSI Joakim lähti? Pelkäskö se Elianaa vai mitä? Ja Esther oli ihan kamala!
Mutta RAKASTANRAKASTANRAKASTAN!!!!!
Myrskylä... Spontaani hankinta. Kuten sanoin viimeksi, yleensä spontaanit hankintani ovat onnistuneita. Myrskylä ei kuulunut onnistuneiden joukkoon.
Kirja kertoo 18-vuotiaasta Elianasta (Kuka muu lukee nimen automaattisesti Elinaksi, vai olenko ainut?), joka asuu Myrskylässä. Elianalla on vastuulliset vanhemmat... Isä Markus, on mammanpoika, joka on ylimaallisen kiinnostunut perhosista. Hänestä tuli mieleen 7 vuotias yksinäinen pikkupoika. Äiti on hullu ja psykopaatti ennustaja. Siis oikeasti! Se äiti oli karmiva. Minulle tuli koko ajan mieleen hämähäkki, joka vaani verkon keskellä saalistaan.
Eliana on taas näitä ärsyttäviä hahmoja. "Olen ruma ja mitätön. Miten voit edes katsoa minua!" Ja sitten sitä vitsikästä huulen heittoa, vakavissa tilanteissa. Raivostuttavaa. Niin, ja ennen kuin unohdan mainita Elianan suhteista. Elianalla on kirjan alussa tavallaan poikaystävä... Tavallaan poikaystävä. Voisiko joku kertoa minulle mitä se tavallaan tarkoittaa siinä edessä? Tarkoittaako se sitä, että hetki kun poika alkaa olla tylsä lisätään se tavallaan siihen. Kätevää, noin kohdellaan poikaystäviä Myrskylässä. (Kuuleehan kaikki sarkasmini!?)
Ja sitten meillä on komea ja vastustamaton Joakim. Ärsyynnyin poikaan aika nopeasti. Sinänsä hahmossa ei ollut mitään vikaa, mutta Joakim noudatti kaavaa, joka on jo nähty. Komea poika, jolla onkin salaisuus. Rakastuu tyttöön, joka on omasta mielestään "mitätön".
Itseasiassa on parempi, että en puhu enää henkilöhahmoista. Aiheutan itselleni päänsäryn, koska en pitänyt kenestäkää erityisemmin.
Mutta sitten päästäänkin positiiviseen asiaan. Ihanaa kirjoittaa jotain positiivista, tuon kamalan haukkumisen jälkeen. Omatunto kolkuttaa jo.
Pidin kovasti kirjailian keksimästä juonesta, ja ideasta luoda ihmiselle kyky. Aloin itsekkin heilutella kättäni, yrittäen heilauttaa jotain kumoon, tai kutsua käteeni tikkarin. En onnistunut, mutta lapsenomainen innostus, joka on tuttu vuosien takaa keijuleikeistä, pysyi mielessäni.
Tiivistettynä pakettina voisin sanoa, että Myrskylä kirja olisi antanut hyvinkin viihdyttävän lukuhetken, jos henkilöt olisi suunniteltu paremmin.
