Liekehtivä leijona
Alkuteos ilmestynyt 2013. Suomentanut Marja Helanen. Sidottu, kansipaperi.
Pronssikauden Kreikkaan sijoittuvan seikkailun jännittävä toinen osa!
Varisten vangitsema Hylas on joutunut kaivosorjaksi Thalakrea-nimiselle saarelle. Pirra-tyttö karkaa Kreetalta ylipapitar-äitinsä hovista ja päätyy samalle saarelle selvänäkijän apulaiseksi. Varikset ovat tuomassa saarelle voimaesineensä, Hylaksen löytämän tikarin, voidakseen sen avulla murtaa maan hengettären mahdin ja saada niin kaivoksen kuin lähisaartenkin rikkaudet valtaansa.
Hylaksen ja Pirran on pakko yrittää ryöstää tikari Variksilta, muuten tuhoa ja hirmuvaltaa ei pysäytä mikään. Seuralaisenaan heillä on orpo leijonanpentu, jolla on oma roolinsa tapahtumien kulussa. Silloin saarelle ilmestyy myös kolmas vanha tuttu, Hylaksen lapsuudenystävä Telamon, josta on tullut Varis-soturi. On välienselvittelyn aika...
Michelle Paver on mestari koukuttavan seikkailutarinan luomisessa. Hänellä on erityinen kyky eläytyä muinaiseen henkimaailmaan ja luontokappaleiden asemaan. Vaikka lukija saa harvoin katsoa maailmaa pienen leijonanpennun silmin, tässä kirjassa se on mahdollista!
Käyttäjät lukeneet myös
Michelle Paver
Michelle Paver on syntynyt 1960 nykyisessä Malawissa Keski-Afrikassa. Michellen ollessa kolmevuotias perhe muutti Britanniaan, ja hän on varttunut Wimbledonissa, missä yhä asuu. Työskenneltyään kolmetoista vuotta asianajajana hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi.
Luonto, tarut ja eläimet – erityisesti sudet – ovat aina kiehtoneet Paveria, ja hän harrastaa intohimoisesti muinaistutkimusta ja kansatiedettä. Muinaisen pimeyden laajat taustatyöt saivat hänet lähtemään Grönlantiin, jossa hän tapasi jääkarhun, ja Pohjois-Norjan vuonoihin, missä hän tutki miekkavalaiden elämää.
Pronssisoturit
Viisiosainen sarja, jonka suomentaminen jätettiin kesken.
Pronssisoturit sisältää tällä hetkellä 3 kirjaa.
Kirja-arviot ja kommentit
Kun aloin lukea kirjaa minulla oli suuret odotukset jotka eivät aivan täyttyneet. Kirja ei yllä aivan edeltäjänsä tasolle, mutta kyllä sen luki mielellään loppuun. Kiinnostavaa on se, miten miltein joka luvussa seurattiin eri hahmon tarinaa ja miten ne sitten lopulta yhtyivät toisiinsa muodostaen toimivan juonen.