Ruohometsän tarinoita
Alkuteos ilmestynyt 1996. Suomentanut Kersti Juva. Sidottu.
”Kerro tarina, Voikukka!”, pyytävät kaniinit lojuessaan huolettomina lämpimällä nurmella maha täynnä ruohoa. Voikukka jyrsii ruohonkortensa loppuun, loikkii aurinkoisempaan paikkaan ja aloittaa kertojamestarin ottein: ”Oli kerran aika jolloin kaniineilla ei ollut lainkaan hajuaistia...”
Watershipin vuoren kaniinikansan ja heidän myyttisen sankarinsa El-ahrairahin seikkailut ovat tulvillaan jännitystä, huumoria ja sellaista elämänviisautta, jota kehittyy vain pienille eläimille ainaisessa taistelussa vaaroja vastaan.
Käyttäjät lukeneet myös
Richard Adams
Richard Adams (1920–2016) syntyi Newburyssa Englannissa. Hän opiskeli historiaa ja työskenteli virkailijana ympäristöhallinnossa. Adams teki paljon eläintensuojelun hyväksi sekä työssään Lontoon ympäristöministeriössä että vapaa-aikanaan eläintensuojeluyhdistyksissä.
Vuonna 1972 Adams julkaisi Ruohometsän kaniineista kertovat tarinat, joita hän oli kertonut tyttärilleen. Tarinan mukaan Adams kyllästyi lastenkirjallisuuden tarjoamaan näkökulmaan luontoon ja eläimiin, joten hän päätti kirjoittaa eläintarinan, jonka päähenkilöt eivät olisi inhimillistettyjä tai liian siloiteltuja. Ruohometsän kansa voittikin Carnegie-mitalin ja Guardianin lastenkirjallisuuspalkinnon. Teoksen menestys sai aikaan eläinfantasian nousun suureen suosioon. Vuonna 1974 pöytälaatikkokirjailija saattoi lopettaa päivätyönsä ja keskittyä kirjoittamiseen.
Muita teoksia kirjailijalta Richard Adams
Kirja-arviot ja kommentit
Richard Adamsin Ruohometsän kansa on klassikkoteos, jonka pohjalta tehty elokuva aiheutti monille sukupolveni edustajille lapsuudentraumoja. Onneksi romaaniversio oli kuitenkin paljon hillitympi, vaikka sisältääkin mm. kaniinien verisiä tappeluita, sekä synnytys- ja tunnelin kaivuukoneiksi alistetutta passiivisia naaraita.
Tarina alkaa, kun yksi kaneista, Viikka-nimeltään, saa ennenäyn rauhaisaa kaniiniyhteisöä kohtaavasta tuhosta ja houkuttelee veljensä Pähkinän avulla pienen vapaiden, nuorten urosten joukon pakomatkalle. Kymmenisen kaniinia vaeltaa uutta kotien etsien seikkaillen halki englantilaisen, niittyjen ja peltojen tilkuttaman maiseman.
Hyvä, nopeasti luettu, jatko-osa Ruohometsän kansalle. Pidin paljon. Kerrassaan mukavaa jatkoa ensimmäiselle osalle. Toivon jatkoa.