Väristyksiä haudan takaa

Helposti ja nopeasti luettu kirja, joka ei kyllä juonellaan hämmästyttänyt. Rikos kirjassa oli kyllä yllättävän raaka, josta pidin, mutta muuten en juurikaan kokenut mitään kovin erikoisia sävähdyksiä suuntaan tai toiseen hahmojen tai juonen osalta. Tarina oli melko yllätyksetön, mahdolliset syylliset oli helppo karsia pieneen joukkoon ja sitten se oli vain ajan kysymys, kunnes oikea syyllinen hermostui ja teki tyhmyyksiä. Niin kuin tuntuu olevan perusidea sarjan kahdessa ensimmäisessäkin teoksessa. Hahmot olivat aika pahvisia ja itseään toistavia. Pidin Harperista kahdessa aikaisemmassa kirjassa, mutta tässä hahmo alkoi tympiä. Harper on välillä ihan käsittämättömän toivoton näkemään asioita, kun taas välillä on todella skarppi huomaamaan pienempiäkin yksityiskohtia. Syö hahmon ja tarinan uskottavuutta, kun niissä tilanteissa missä pitää hiffata asioita, hahmo ei huomaa ja tällä tavoin tarinaa viedään eteenpäin tai puolestaan jäädään jahkaamaan jotain ihan itsestäänselvyyttä. Tämän tarinan valopilkku hahmona oli Manfred. Toki hyvin ylispeksattu hahmo, mutta juuri sen takia erottui muista positiivisesti. Pieni silmien pyörityshetki oli kyllä se, kun Manfredista tehtiin kummajainen sillä, että tällä oli tatuointeja ja lävistyksiä. Puh, please. Tämän kirjan eduksi ei myöskään voi laskea turhan pitkää petileikkikuvailua. Minulla ei ole mitään tällaisia kohtauksia vastaan, mutta kylläpä  se tuntui tässä päälleliimatulta. Mutta, kaikista negatiivisista seikoista huolimatta ihan luettava kirja.

Kirjan alku tuntui taas vain samojen asioiden toistamiselta, kuinka Harper sai kykynsä, perhetaustoista ja niin edelleen. Kun oltiin päästy tämän esittelyvaiheen yli alkoi Harrisin luoma jännittävä juoni, jossa ei juonenkäänteiltäkään voitu välttyä.

Tykkään tästä sarjasta koska se on sopivan dekkarimainen, mutta sisältää myös vähän fantasiaa ja romantiikkaa. Tämä sarja on myös todiste siitä, että Charlaine Harrisilla on kirjoittamisen taito vielä taskussa, omasta mielestäni Sookie Stackhouse sarja alkoi kuivua kasaan muutaman 5 ekan kirjan jälkeen, toivottavasti tälle sarjalle ei käy niin. Tässä osassa murhamysteeri oli aika hurja, ja toisaalta kyllä tykkäsinkin siitä. En kyllä Osannut odottaa, että Harperilla ja Tolliverilla olisi tunteita toisiaan kohtaan, vaikka epäilykseni kyllä heräsivät kun Tolliver alkoi ärsyyntyä, ja ei esitellyt itseään enää Harperin veljenä. Odotan innolla sarjan seuraavaa osaa.

Tässä kirjassa alkaakin sitten tapahtua. Murhamysteeristä tulee erittäin raaka ja salaperäinen, ja tietenkin Harper ja Tolliver pääsevät molemmat sukeltamaan sen keskiöön. Tässä kirjassa tapahtui kyllä tasaisesti koko ajan eikä tylsää hetkeä tullut. Ja odottamaani juonikuvioon tuli kerralla erittäin mieluisa muutos. Aiemmissa kirjoissa nuo rikokset ovat jääneet vähän taka-alalle, mutta tässä mentiin jo niin raakuuden puolelle, että ei voinut ummistaa silmiään tapahtumilta. Tämä kirja jatkaa tuttua Charlaine Harrisin linjaa helppolukuisuudellaan ja asiat eivät jääneet junnaamaan paikoilleen pitkäksi aikaa. Tämän kanssa "ei kauaa nokka tuhissut". Mielenkiinnolla jään odottamaan seuraavaa joka siis ilmeisesti on sarjan viimeinen osa? Ei ainakaan jatkoa ole englanniksikaan tullut. Tämä oli erittäin viihteellinen osa, suosittelen!